# Kuivan ja kuuman kesän jälkipuinti osa I: Kevätviljat kärsivät eniten

> Nyt talven tullen, on aikaa katsoa taaksepäin kuluneeseen kasvukauteen. Kesäkuun loppu ja koko heinäkuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi lähes koko Suomessa eikä Pohjois-Savo ollut poikkeus.

## Kasvukauden sääolosuhteet
Kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun kestänyt jakso oli lähes koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Monin paikoin koettiin puolentoista kuukauden sateeton jakso yhdistettynä helteisiin, vaikka paikallista vaihtelua esiintyi kuurosateiden muodossa.

Viileään kasvukauteen sopeutuneet viljelykasvit joutuivat koville, kun maan kuivuessa kasvien haihdunta ja ravinteiden otto häiriintyivät. Kasvin selviytymiseen vaikuttivat merkittävästi kasvuvaihe, maalaji, kylvöajankohta sekä lajikohtainen kuivuuden- ja kuumudenkesto.

## Kevätviljojen satotilanne
Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa ProAgria Itä-Suomen Mikko Saastamoinen ja Rauno Savolainen raportoivat Pohjois-Savon satotuloksista:
* **Satomäärä:** Kokonaisuutena sato jäi arviolta 40–60 %:iin normaalista.
* **Laatu:** Vaikka sadot olivat vaatimattomia, laatu oli hyvä.
* **Vaihtelu:** Tuloksissa oli suurta hajontaa; osa lohkoista jäi puimatta, kun taas myöhään kylvetyistä ohrista saatiin parhaimmillaan erittäin hyvä sato.

## Syysviljat ja monivuotiset kasvit
Syysviljat kärsivät kuivuudesta kevätviljoja vähemmän, sillä kuivuus osui niiden kehityksen kannalta suotuisampaan ajankohtaan. Parhaiten kuivuudesta selvisivät syväjuuriset ja monivuotiset kasvit:
* **Nurmet:** Monilajiset nurmet tuottivat parhaiten, erityisesti multavilla mailla. Ensimmäinen säilörehusato oli erittäin hyvä, toinen heikko ja kolmas jopa normaalia parempi.
* **Siemenviljely:** Timotein ja nurminadan siemensadot olivat hyviä.
* **Puna-apila:** Tuotti hyvin seosnurmissa.
* **Rypsi:** Poikkeus syväjuurisista; kukinta eteni liian nopeasti ja sato jäi heikoksi.

## Tulevaisuuden näkymät ja varautuminen
Ilmastonmuutoksen myötä hellejaksot todennäköisesti yleistyvät ja sateiden ajoittuminen muuttuu epätasaisemmaksi. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten pitkät kuivuusjaksot, joita seuraa äkillinen rankkasade, voivat yleistyä.

Varautumiskeinona suositellaan monipuolista viljelykiertoa, joka auttaa hallitsemaan vuosien välistä suurta vaihtelua. Monipuolisessa kierrossa todennäköisyys sille, että jokin kasvi tai lajike menestyy, on suurempi.

## Artikkelin taustatiedot
Tämä on ensimmäinen osa kolmiosaisesta artikkelisarjasta. Artikkeli on julkaistu osana *Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto* -hanketta. Tausta-aineistona on käytetty 2.11.2021 järjestettyä Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumaa, joka toteutettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

* **Kirjoittaja:** Inka Nykänen, TKI-asiantuntija, Luonnonvara-ala, Savonia-ammattikorkeakoulu.
* **Lisätietoja:** Tapahtuman tallenne on katsottavissa [täältä](https://www.savonia.fi). Lisätietoa aiheesta löytyy myös [Ilmasto-oppaasta](https://ilmasto-opas.fi).