# Savonia-artikkeli: Kuivan ja kuuman kesän jälkipuinti, osa III: Lämpöä rakastavia tuhohyönteisiä ja kuivuudessa viihtyviä sienitauteja

> Viime kesän kuivuudessa kasvustot olivat epätasaisia, eriaikaisia ja kärsivät stressistä. Tällaiset vastustuskyvyltään heikot kasvustot ovat aina alttiimpia taudeille. Samaan aikaan lämmin sää oli omiaan vauhdittamaan tautien ja tuholaisten kehitystä. Kasvinsuojeluseuran syyspuinti -tapahtumassa kuultiinkin mielenkiintoisia puheenvuoroja viime kasvukauden tuholais- ja tautihavainnoista.

## Tuhohyönteisten lisääntyminen ja uudet lajit
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huuselan mukaan viime kesänä vallitsivat hyvät edellytykset kasvintuhoojien lisääntymiselle: lämpö edisti tuhoojien kehitystä ja olot olivat otolliset myös migraatiolle. Edellisen talven leutouden ansiosta moni tuhooja myös kykeni talvehtimaan runsaslukuisena. 

Kirvat ovat tyypillisiä kuuman ja kuivan kesän voittajia. Kasvinnesteiden väkevöitymisen ansiosta niiden ravinnonsaanti helpottuu. Tuomikirvoja olikin runsaasti ja viljakirvojakin varsin paljon.

Kasvustoissa oli havaittavissa runsaasti myös muita tuhohyönteisiä:
* **Vaaksiaisen toukat:** Syövät tavallisesti kuollutta kasvinjätettä, mutta runsaina esiintyessään ne käyttävät ravinnonaan myös eläviä kasvinosia. Juuristotuhoja havaittiin alkukasvukaudesta etenkin syysvehnällä ja sokerijuurikkaalla. Niiden runsauden taustalla oli edellisen syksyn märkyys ja leuto talvi.
* **Härkäpapupiilokas:** Uusi tuholaislaji, joka hyötyy suoraan ilmaston lämpenemisestä. Sitä havaittiin viime vuonna ensimmäistä kertaa runsaampana Suomessa. Aiemmin se on ollut vain satunnainen harhailija, mutta härkäpavun ja muiden palkokasvien viljelyn yleistyminen sekä otolliset sääolosuhteet tarkoittavat, että laji on todennäköisesti jäämässä pysyväksi.

## Sienitaudit ja stressaantuneet kasvustot
Erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta kertoi kesän olleen otollinen etenkin tyvitaudeille. Nämä taudit talvehtivat syysviljoissa, hyötyivät toukokuun kosteudesta, pärjäsivät keskikesän kuivassa ja lämpimässä, eivätkä ne tarvitse sadepisaroita levitäkseen. Tyvitautien esiintyminen on lisääntynyt viime vuosina, ja yksipuolinen viljelykierto lisää vaurioita.

Myös ruostesienet olivat yleisiä. Leudot talvet edesauttavat niiden esiintymistä, ja niiden aiheuttamia vaurioita oli nähtävissä jo aikaisessa vaiheessa. Aikaisemmin alkava vioitus johtaa pahempiin vaurioihin ja suurempiin tappioihin.

Kasvustojen stressi näkyi myös torajyvän esiintymisessä. Huonot kasvuolot kukinnan aikaan altistavat viljat torajyvälle; tällä kertaa stressaavat olosuhteet osuivat ohran kukinnan aikaan, jolloin torajyvää oli ohralla normaalia enemmän.

## Varautuminen ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutokseen varautumisessa keskeisiä keinoja ovat:
* Kasvien vahvan ja terveen kasvun varmistaminen.
* Puhtaan ja terveen siemenen käyttö.
* Lajikevalinnat: Lajikkeiden välillä on eroja tautien ja stressin kestävyydessä.
* Viljelykierron monipuolistaminen: Kyntö vähentää väliaikaisesti esimerkiksi tyvitautien määrää, mutta pysyvämpi ehkäisytulos saadaan monipuolisella viljelykierrolla. Se parantaa myös maan kasvukuntoa ja vesitaloutta.

## Lisätietoja
Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta artikkelisarjasta, joka käsitteli viime kesän sääolosuhteiden vaikutuksia sadon laatuun ja määrään. Artikkeli on julkaistu osana Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanketta.

Artikkelin tausta-aineistona on Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti -tapahtuma, joka järjestettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa 2.11.2021. 

[Tapahtuman tallenne](https://www.youtube.com/watch?v=ArtRKf0QvJ8)

**Kirjoittaja:**
Inka Nykänen, TKI-asiantuntija, luonnonvara-ala, Savonia-ammattikorkeakoulu
inka.nykanen@savonia.fi