# Savonia-artikkeli: Kun silta nousee pystyyn kehittämisessä – tekoäly auttaa

> Kehittämistyössä tulee usein hetkiä, jolloin on ravisteltava ajattelumalleja, jotta totutusta ja tutusta päästään irtautumaan ja uutta pääsee syntymään.

## Johdanto
Kaikki kehittämistyötä tehneet tietävät vaiheen, jossa työskentely jumiutuu. Yksi syy jumiutumiseen voi olla siinä, että aiheen parissa ollaan työskennelty niin tiiviisti, ettei työn objektiivinen tarkastelu enää onnistu. Ulkopuolinen näkökulma kuitenkin voi olla se tarvittava liikkeelle sysäävä voima.

*Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin* -hankkeessa (ESR 1.1.2022 – 31.12.2023) otettiin innovatiiviset keinot käyttöön, kun hankkeen palvelumuotoilija hyödynsi Open AI:n kehittämää keskustelevaa tekoälysovellus Chat GPT:tä polkaisemaan työskentelyä taas vauhtiin.

## Tekoäly kehittämistyön tukena
Chat GPT on herättänyt valtavasti keskustelua puolesta ja vastaan. Erityisen kiinnostavaksi sen hyödyntämisen tekee tässä esimerkissä se, että muotoiluprosessia johtavan palvelumuotoilijan lisäksi hanketiimiin kuuluu kaksi lehtoria. Opetuksen näkökulmasta tekoälysovellus on herättänyt huolta siitä, miten tunnistaa opiskelijoiden aidosti tuottamat sisällöt tekoälyn tuotoksista.

Kehittämistyössä on kuitenkin välillä ravisteltava ajattelumalleja. Hankkeessa käytetään palvelumuotoilua jälkihuollon palveluiden laadun sekä vaikuttavuuden parantamiseen luomalla laatukriteeristö ja palvelumalli.

> ”Erilaisten menetelmien ja työkalujen testaaminen matalalla kynnyksellä on osa laadukasta muotoilutyötä. Kokeileminen vaatii kuitenkin rohkeutta ja vahvaa kokonaisuuden hallintaa. Työskentelyn tavoite on oltava koko ajan kirkkaana.” – Mariia Hämäläinen, palvelumuotoilija

## Kokeilukulttuuri palvelumuotoilussa
Palvelumuotoilussa kokeilukulttuuri on vahva. Ketterät kokeilut mahdollisimman aikaisin ja pienillä panoksilla säästävät aikaa ja resursseja, koska toimimattomat ratkaisut voidaan hylätä prosessin aikana.

Lastensuojelun jälkihuoltopalveluiden kokonaisuus on monimutkainen, joten sen kuvaaminen on vaativa tehtävä. Chat GPT:tä käytettiin työpajatyöskentelyssä haastamaan ajattelua, avaamaan uusia keskusteluita ja kirvoittamaan ideoita. Sen avulla haettiin puolueetonta näkökulmaa suhteessa hanketyöryhmään ja sidosryhmiin.

## Käytännön hyödyntäminen työpajassa
Tekoälylle esitettiin sama kysymys, johon työpajassa haettiin vastausta: ”Miten kuvata lastensuojelun jälkihuollon palvelumalli?”. Vastaus jakautui neljään vaiheeseen, jotka analysoitiin työpajassa neljästä näkökulmasta:
1. Asiat, joista oltiin eri mieltä tai jotka antoivat väärän kuvan.
2. Asiat, jotka olivat paikkaansa pitäviä tai joita haluttiin vahvistaa.
3. Kysymyksiä herättävät asiat.
4. Uudet ideat ja oivallukset.

## Tukiäly – uusi nimi tekoälylle
Hanketiimi koki tekoälysovelluksen erittäin toimivaksi ulkopuolisen näkökulman tuojana. Turun ammattikorkeakoulun artikkelissa (2023) ehdotetaan tekoälyn sijaan nimeä **tukiäly**, mikä koettiin hankkeessa sopivammaksi. Se tuottaa geneeristä sisältöä, mutta ihmisen tehtäväksi jää sisällön muokkaaminen.

On kuitenkin tärkeää muistaa tukiälyn rajoitteet:
* Se ei toimi reaaliaikaisesti.
* Vastaus voi olla virheellinen (esim. tekoäly saattaa antaa absurdeja reseptejä tai virheellistä tietoa).
* Englanninkielinen tuotos toimii usein suomenkielistä paremmin.

Tukiälyn avulla voidaan nopeasti tuottaa materiaalia, kunhan muistetaan lähdekriittisyys ja se, että tekoälyn tuottama tieto on sovellettavaa ja sen käyttö on tuotava esiin lukijalle.

## Kirjoittaja
**Mariia Hämäläinen**
Palvelumuotoilun TKI-asiantuntija
Monialainen TKI
Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Hormess, M., Lawrence, A., Schneider, J. & Stickdorn, M. 2018. This is Service Design Doing.
* Myllymäki, Mikko 2023. Korkeakoulutuksen murros ottaa uusia kierroksia, tekoälyn ensimmäinen aalto saapui.
* Turun ammattikorkeakoulu 2023. Tukiäly ChatGPT on työkalu työelämään ja opintoihin.