# Kuntoutuksen teknologian ja digitaalisten palvelujen kehittämisen tulevaisuus

> Oulussa pidettiin 7-8.2021 Suomen Telelääketieteen ja eHealth seuran kongressi teemalla ”eHealth in a Lifecycle”. Tässä artikkelissa tarkastelen kongressin innoittamana digitaalisuutta ja kuntoutuksen kehittämistä.

## Digitaalisuuden rooli kuntoutuksessa

Digitaalisen teknologian kehittymiseen on asetettu paljon odotuksia, jotta terveydenhuolto pystyy entistä paremmin ja tehokkaammin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Keskeistä on, että digitaaliset ratkaisut edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomessa kuntoutuksen digitaalisten ratkaisujen edistäminen on asetettu yhdeksi tärkeäksi toiminnan kohteeksi kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmatyöryhmä mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020).

Digitaalisissa ratkaisuissa on laajasti mahdollisuuksia käyttää niitä itse kuntoutukseen, mutta lisäksi soveltaa niitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja kuntoutujan omahoidon tukena (Kaasalainen ja Neittaanmäki 2018; Valtiokonttori 2016).

Teknologian ja digitaalisten ratkaisujen käyttö edellyttää järkevää ja ”älykästä” konseptia, jossa kaikki tekijät toimivat hyvin yhdessä. Pelkkä älykäs teknologia ei yksin riitä vaan rinnalle tarvitaan älykkäitä prosesseja, älykkäitä ihmisiä, älykästä infraa ja älykästä investointia.

## Teknologia-avusteinen kuntoutus

Teknologia-avusteinen kuntoutus on nykypäivää. Neurologisessa kuntoutuksessa tutkimustulokset uusista teknologisista kuntoutusmenetelmistä ovat olleet lupaavia edistäen mm. heikentyneiden toimintojen palautumista toiminnallisen ja korkeaintensiteettisen harjoittelun, sekä suurien toistomäärien kautta (Mehrholz ym. 2018). Erityisesti tutkimuskohteina kävelykuntoutuksessa ovat olleet painokevennetty ja robottiavusteinen harjoitteluun (Mehrholz ym. 2017, Esquenazi ym. 2017, Pool ym. 2021). Myös yläraajojen kuntoutuksessa tietokone- ja robottiavusteiset kuntoutusmuodot ovat olleet tutkimus- ja kehittämiskohteina (Vélez-Guerrero ym. 2021, Webster ym. 2021).

Teknologia-avusteisessa kuntoutuksessa on sekä etuja että haasteita. Etuina on esitetty vaihtelun tuominen harjoitteluun, uutuuden viehätys ja laitteiden antama palaute, joka voi lisätä harjoittelumotivaatiota (Mehrholz ym. 2018, Tadas ja Coyle 2020, Kuroda ym. 2021). Lisäksi teknologia voi lisätä terapia-aikaa vähentäen terapeutin kuormitusta (Pasternack ym. 2018). Haasteena on teknologian korkea hinta.

## Puettava teknologia

Puettava teknologia (nk. wearable technology) kulkee huomaamattomasti mukana. Sen avulla voidaan selvittää henkilön käyttäytymistä tai fysiologista tilaa, jolloin vapautuvat niin kädet kuin silmät (Rauttola ym. 2019). Fysiologisen tilan mittaamista signaalein, kuten sykevälivaihtelun, kehon liikkeiden tai hengitystaajuuden avulla, kehitetään jatkuvasti (Ranta ym. 2021).

Puettavan teknologian kehittämisen haasteina kuntoutukseen ovat teknologian käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät tekijät, kuten tarkkuus, toistettavuus, luotettavuus sekä laitteiden hinta (Peters ym. 2021). Kehitys kuitenkin mahdollistaa hoitoa ja kuntoutusta vaativien häiriöiden tunnistamisen entistä varhaisemmassa vaiheessa.

## Älykkäät tieto- ja prosessijärjestelmät

Teknologia ei yksin riitä, vaan tarvitaan älykästä tieto- ja prosessijärjestelmää, jotta tieto on asiakkaan ja ammattilaisen käytettävissä. Digitalisaatio edellyttää, että kuntoutumisprosessia koskeva tieto on digitalisoitu järkevästi ja yhteneväisesti, esimerkiksi ICF-mallin (International Classification of Functioning, Disability and Health) mukaisesti (Eklund 2021a, Eklund P. 2021b).

Tulevaisuuden älykkäältä informaatiojärjestelmältä voidaan edellyttää eri tietolähteistä tulevan tiedon yhdistämistä käyttäjäystävällisesti, jotta se toimii ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen työvälineenä (Illario ym. 2021).

## Väestön ikääntyminen ja tulevaisuuden näkymät

Väestön ikääntyminen vaatii muutosta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisessa. Teknologia on mahdollisuus tukea ikääntyneen toimintakykyä ja kotona asumista. Etäkuntoutus ja etähoiva, kuten kotiin tehtävät videovisiitit, mahdollistavat hoidon tukemisen ja kotikuntoutuksen toteuttamisen.

Digitaalisten käyttökokeilujen tuloksena on huomattu, että positiiviset käyttökokemukset muuttavat iäkkäiden ihmisten asenteita teknologiaa kohtaan. Tulevaisuuden kehittämisen kohteena on edelleen etäteknologia, mukaan lukien digitaaliset kuntouttavat mielenterveyspalvelut. Kehittämistyö edellyttää investointeja, koulutusta digitaalisen osaamisen lisäämiseksi sekä moniammatillista yhteistyötä.

## Kirjoittaja
Marja Äijö, TtT Gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja

## Lähteet
*   Allet L, Knols RH, Shirato K, Bruin EDD. 2010. Wearable systems for monitoring mobility-related activities in chronic disease: a systematic review. Sensors.10(10):9026–9052. doi: 10.3390/s101009026.
*   Eklund P. 2021a. Integrated Care in Prevention: Maturity and Upscaling. Teoksessa Eklund P. (toim.) Integrated Care and Fall Prevention in Active and Healthy Aging. 250-262.
*   Eklund P. 2021b. Information and Process in Health. Teoksessa Eklund P. (toim.) Integrated Care and Fall Prevention in Active and Healthy Aging. 263-279.
*   Esquenazi A, Lee S, Wikoff A, Packel A, Toczylowski T, Feeley J. 2017. A comparison of locomotor therapy interventions: partial-body weight – supported treadmill, lokomat, and G-EO training in people with traumatic brain injury. Physical Medicine & Rehabilitation 9, 839-846.
*   Illario M, De Luca V, Roller-Wirnsberger R. 2021. Integrating Social and Health Services for People, Communities, Homes and Places. Teoksessa Eklund P. (toim.) Integrated Care and Fall Prevention in Active and Healthy Aging. 21-66.
*   McMahon SK, Lewis B, Oakes M, Guan W, Wyman JF, Rothman AJ. 2016. Older Adults’ Experiences Using a Commercially Available Monitor to Self-Track Their Physical Activity. JMIR Mhealth Uhealth. 13;4(2):e35. doi: 10.2196/mhealth.5120
*   Mehrholz J, Harvey LA, Thomas S, Elser B. 2017. Is body-weight-supported treadmill training or robotic-assisted gait training superior to overground gait training and other forms of physiotherapy in people with spinal cord injury? A systematic review. Spinal Cord 55, 722-729.
*   Mehrholz J, Pohl M, Platz T, Kugler J, Elsner B. 2018. Electromechanical and robot‐assisted arm training for improving activities of daily living, arm function, and arm muscle strength after stroke. Cochrane Database of Systematic Reviews.
*   Kaasalainen K, Neittaanmäki P. 2018. Digitaalisten interventioiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ja omahoidossa. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 70/2018.
*   Kuroda Y, Young M, Shoman H, Punnoose A, Norrish AR, Khanduja V. 2021. Advanced rehabilitation technology in orthopaedics-a narrative review. Int Orthop. 45(8):1933-1940. doi: 10.1007/s00264-020-04814-4.
*   Pasternack I, Fogelholm C, Koskinen E. 2018. Selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 151, 21.
*   Peters DM, O’Brien ES, Kamrud KE, Roberts SM, Rooney TA, Thibodeau KP, Balakrishnan S, Gell N, Mohapatra S. 2021. Utilization of wearable technology to assess gait and mobility post-stroke: a systematic review. J Neuroeng Rehabil. 21;18(1):67. doi: 10.1186/s12984-021-00863-x.
*   Pool D, Valentine J, Taylor NF, Bear N, Elliott C.2021.Locomotor and robotic assistive gait training for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol. 63(3):328-335. doi: 10.1111/dmcn.14746.
*   Ranta J, Ilen E, Palmu K, Salama J, Roienko O & Vanhatalo S. 2021. An openly available wearable, a diaper cover, monitors infant’s respiration and position during rest and sleep. Acta Paediatr 110(10):2766-2771. doi: 10.1111/apa.15996.
*   Rauttola J-P, Halonen J, Lukander K, Passi T, Uusitalo A, Rauhamaa S & Virkkala J. 2019. Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos.
*   Rubin DS, Rich Severin, Arena R, Bond S. 2021. Leveraging technology to move more and sit less. Prog Cardiovasc Dis. 64:55-63. doi: 10.1016/j.pcad.2020.10.007.
*   Schaffer K, Panneerselvam N, Loh KP, Herrmann R, Kleckner IR, Dunne RF, et al. 2019. Systematic review of randomized controlled trials of exercise interventions using digital activity trackers in patients with cancer. J Natl Compr Canc Netw. 17(1):57–63. doi: 10.6004/jnccn.2018.7082.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39.
*   Tadas S, Coyle D. 2020. Barriers to and Facilitators of Technology in Cardiac Rehabilitation and Self-Management: Systematic Qualitative Grounded Theory Review. J Med Internet Res. 11;22(11):e18025. doi: 10.2196/18025.
*   Valtionkonttori 2016. Valmiina digikiriin – Valtionkonttorin selvitys. Digitalisaatio ja virastojen tuottavuuspotentiaali. Loppuraportti 18.12.2015.
*   Vélez-Guerrero MA, Callejas-Cuervo M, Mazzoleni S. 2021. Artificial Intelligence-Based Wearable Robotic Exoskeletons for Upper Limb Rehabilitation: A Review. Sensors (Basel). 18;21(6):2146. doi: 10.3390/s21062146.
*   Webster A, Poyade M, Rooney S, Paul L. 2021. Upper limb rehabilitation interventions using virtual reality for people with multiple sclerosis: A systematic review. Mult Scler Relat Disord. 47:102610. doi: 10.1016/j.msard.2020.102610.