# Lannoitepulaan ratkaisu teollisuuden sivuvirroista?

> Lannoitepulan osaratkaisuna voisi toimia teollisuuden sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen lannoitteena tai maanparannusaineena.

## Biosfääri-hanke
Lannoitepulan osaratkaisuna voisi toimia teollisuuden sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen lannoitteena tai maanparannusaineena. Tämä myös tukisi kiertotaloutta ja ympäristöystävällistä näkökulmaa. Biosfääri-hankkeessa tarkoituksena on selvittää ja demonstroida Pohjois-Savossa syntyvien sivuvirtojen jatkojalostusmahdollisuuksia uusiksi tuotteiksi, kuten kierrätyslannoitteiksi ja maanparannusaineiksi.

## Kasvatuskokeet 2022
Vuonna 2021 toteutettujen kasvatuskokeiden tulosten perusteella valikoitiin vuoden 2022 kasvatuskokeisiin lupaavimmat tutkittavat materiaalit uusilla koeasetelmilla.

Tutkittavina materiaaleina kesän 2022 kasvatuskokeissa toimivat kompostoidut materiaalit sekä eri puulajeista, kuten koivusta, kuusesta ja männystä sekä hamppukasvista valmistetut biohiilet. Viljeltävänä kasvina kasvatuskokeissa käytettiin edelleen italianraiheinää, jonka kylvöastetta nostettiin 1 siemen/4 cm². Myös ruukkujen kerranteiden määrää nostettiin kolmesta neljään.

### Fosforikoe
Kompostoitujen materiaalien kohdalla tarkoituksena oli tutkia niiden sisältämän fosforin käyttökelpoisuutta kasville yhden kasvukauden aikana. Verrokkina fosforikokeessa käytettiin nollaruukkuja, joihin lisättiin ainoastaan siemenet ja ravinteita tasaavat ravinneliuokset sekä superfosfaatti väkilannoitteella lannoitettuja ruukkuja. Fosforikokeessa maalajina toimi hiue eli lieto, joka on hiedan ja hiesun seos.

### Maanparannusainekoe
Biohiilien kohdalla tarkoituksena oli tutkia erilaisten biohiilien soveltuvuutta maanparannusaineiksi erilaisilla tilavuusprosenttiannostuksilla:
* Kuusibiohiili: 8 %
* Mänty-kuusibiohiili: 9 %
* Koivubiohiili: 20 %
* Hamppubiohiili: 10 % (low) ja 20 % (high)

Maanparannusainekokeessa verrokkina toimivat nollaruukut, joihin lisättiin ainoastaan siemenet sekä ravinteita tasaavat ravinneliuokset. Maalajina käytettiin hienoa hietaa.

## Koejärjestelyt
Kasvihuoneella kasvatuskokeet aloitettiin maiden punnitsemisella 6 litran vetoisiin altakasteluruukkuihin sekä punnitun maan kalkituksella. Tämän jälkeen suoritettiin monivaiheinen kylvöprosessi:
1. Ruukkuun punnitusta maasta otettiin sivuun noin 5 dl maata, joka murustettiin hienoksi.
2. Ruukkuun jääneeseen maahan sekoitettiin tutkittavat materiaalit, ravinneliuokset ja tarvittaessa hieman vettä.
3. Kylvöpinta tasattiin, siemenet lisättiin tasaisesti ja painettiin kiinni pyöreän levyn avulla.
4. Käytettiin ”kylvörengasta” estämään siementen pääsy ruukun reunoille.
5. Siemenet peitettiin aiemmin sivuun otetulla murustetulla maalla.
6. Ruukut peitettiin elmukelmulla itämisen nopeuttamiseksi.

Kylvö suoritettiin juhannusta edeltävällä viikolla ja tutkittavia ruukkuja tuli yhteensä 60 kappaletta.

## Kirjoittajat
* Eevi Minkkinen, testausinsinööri
* Maarit Janhunen, tki-asiantuntija
* Suvi Hackman, testausinsinööri
* Harri Auvinen, tutkimus- ja kehityspäällikkö

Bio- ja kiertotalouden vahvuusala, Savonia-ammattikorkeakoulu