# Lapsi, lastensuojelun ja perhekuntoutuksen ykkösasiakas

> Lastensuojelun tarkoituksena on tukea perheitä, varmistaa lapsen riittävän hyvät kasvuolosuhteet ja tarvittaessa ammatillisen avun keinoin turvata lapsen elämää.

## Lastensuojelun tilannekuva
Lastensuojelu koskettaa suurta joukkoa lapsia, nuoria ja perheitä. Vuonna 2020 Suomessa tehtiin lastensuojeluilmoituksia 87 233 lapsesta, kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 19 000 nuorta ja lasta. Tilastojen mukaan samana vuonna lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli miltei 50 000 lasta ja nuorta. Tämä tarkoittaa, että 4 prosentilla väestön 0–20-vuotiaista oli lastensuojelun avohuollon asiakkuus. (Tilastoraportti 19/2021.)

Lastensuojelussa toimitaan tasapainoisen ja turvallisen lapsuuden mahdollistamiseksi. Lapsuudessa saadut hyvät eväät kantavat pitkälle, joskus eväitä valmistamaan tarvitaan omaa perhettä laajempi kokoonpano.

## Lastensuojelun julkinen keskustelu
Lastensuojelu on tunteita herättävä asia, johon liittyy usein negatiivisuuden ja häpeän leima. Julkinen keskustelu käydään usein aikuisnäkökulmasta ja sitä leimaa ongelmakeskeisyys. Keskustelun keskiössä ovat vaikeuksissa kamppailevat perheet, uupuvat sosiaalityöntekijät tai väärinymmärretyiksi itsensä kokevat vanhemmat.

Haasteena onkin, kuinka lastensuojeluun liitettävä negatiivinen ajattelu voisi muuttua positiiviseksi ja kuinka huomio saataisiin kiinnitettyä apuun ja tukeen epäonnistumisen kokemusten sijaan.

## Lapsikeskeisyys ratkaisuna
Yksi ratkaisu positiivisen näkökulman voimistamiselle on katseen siirtäminen lapseen. Kun lastensuojelua toteutetaan lapsikeskeisesti, toiminnan positiiviset puolet nousevat esille. Tämä korostui Elli Voutilaisen (2022) sosionomi (YAMK) -opinnäytetyössä, joka käsitteli lastensuojelullisessa perhekuntoutuksessa tehtävää arviointia.

Lapsen rooli lastensuojelun keskeisimpänä asiakkaana on ensisijainen. Perhekuntoutusprosessi on suunniteltava ja toteutettava tästä lähtökohdasta käsin, jotta lapsen todellinen osallisuus ja suojelu toteutuvat. Parhaimmillaan lapsi kohdataan sensitiivisesti ja arvostaen, jolloin hän saa kokemuksen siitä, että hänestä ollaan kiinnostuneita.

## Lapsen elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen
Lapsikeskeisyys tarkoittaa sen todeksi ottamista, että lapsi ei ole tavallinen palvelun käyttäjä, vaan kyse on lapsen koko elämästä. Arvioinnissa on etsittävä vastausta siihen, millainen lapsen elämäntilanne on kokonaisuudessaan.

Anne-Mari Jaakolan (2020) tutkimuksen mukaan on merkittävää huomioida lapsen vahvuudet. Tämä edellyttää lapseen tutustumista ja luottamuksellisen suhteen luomista. Lisäksi on tarkasteltava lapsen sosiaalisia suhteita, niiden laatua sekä kasvuympäristöä ja siellä toimivia aikuisia.

Myönteinen tunnistaminen on sopiva lähtökohta lapsikeskeiselle työskentelylle. Tavoitteena ei ole vain tiedon hankkiminen, vaan lapsen aito kohtaaminen, sensitiivinen ja mentalisoiva ote sekä halu auttaa lasta juuri siinä hetkessä.

## Kirjoittajat
*   **Elli Voutilainen**, sosionomi (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma
*   **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Savonia-amk, Master School

## Lähteet
*   Malja, Marjo, Puustinen-Korhonen, Aila, Petrelius, Päivi & Eriksson, Pia 2019. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto.
*   Petrelius, Päivi, Tulensalo, Hanna, Jaakola, Anne-Mari & Hietamäki, Johanna (toim.) 2016. Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. THL Työpaperi 33/2016. Helsinki.
*   Rousu, Sirkka 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa, Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto.
*   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Lastensuojelun sähköinen käsikirja.
*   Tilastoraportti 19/2021. Lastensuojelu 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
*   Voutilainen, Elli 2022. Arviointi ja tiedon tuottaminen perhekuntoutuksessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus.