# Liikunnanohjaukseen panostettava äitiyshuollossa

> Raskaudenaikaisen liikunnan harrastaminen on turvallista ja suositeltavaa sekä odottavan äidin että kehittyvän sikiön hyvinvoinnin kannalta.

## Raskaudenaikaisen liikunnan merkitys
Raskaudenaikainen liikunta on turvallista ja suositeltavaa, mikäli äidillä ei ole todettu vasta-aiheita fyysiselle aktiivisuudelle. Tästä huolimatta monet naiset vähentävät fyysistä aktiivisuuttaan odotusaikana ja synnytyksen jälkeen. Liikunnan vähäisyyttä pidetään merkittävänä kansanterveyden huolenaiheena sen tunnettujen terveyshyötyjen vuoksi.

## Liikunnanohjaus äitiyshuollossa
Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kannustaa raskaana olevia naisia liikkumaan kertomalla liikunnan eduista ja antamalla selkeitä ohjeita. Kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän mukaan liikuntaneuvonta tulisi sisällyttää jo ensimmäisiin neuvolakäynteihin. Tavoitteena on kartoittaa vanhempien liikuntatottumuksia, arvioida liikunnan riittävyyttä ja tehdä konkreettinen liikuntasuunnitelma. Ohjausta tulisi jatkaa raskauden loppuun saakka ja mahdollisuuksien mukaan myös synnytyksen jälkeen. Tutkimusten mukaan kuntien välillä on kuitenkin eroja siinä, miten äitiysneuvolapalveluita järjestetään.

## Tutkimus äitien kokemuksista
Opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin äitien kokemuksia liikunnasta ja saadusta liikunnanohjauksesta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin ryhmäkeskusteluina etäyhteyksin tammikuussa 2021. Tutkimukseen osallistui kolmetoista 27–33-vuotiasta naista, jotka olivat synnyttäneet vuonna 2020.

## Tutkimustulokset
Tutkimus osoitti, että äidit kevensivät ja vähensivät fyysistä aktiivisuuttaan raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Liikkumista jatkettiin kuitenkin terveyshyötyjen vuoksi. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttivat:
* **Yksilötekijät:** Kehon muutokset, kivut, pahoinvointi, heikotus ja voimakas hengästyminen.
* **Ympäristötekijät:** Informaation puute, joka lisäsi epävarmuutta ja liikkumisen pelkoa.

Äidit kokivat äitiysneuvolasta saadun liikunnanohjauksen usein riittämättömäksi ja epäselväksi. Sen sijaan äitiysfysioterapeuteilta tai muilta erikoistuneilta ammattilaisilta saatu ohjaus koettiin hyväksi. Tulevaisuudessa äidit toivovat asiakaslähtöisempää ja asiantuntevampaa ohjausta, joka olisi kiinteä osa neuvolapalveluita.

## Johtopäätökset
Liikunnanohjaukseen ei ole panostettu riittävästi nykyisessä äitiyshuollossa. Äitiysneuvolatoimintaa tulisi kehittää liikunnan edistämisen sekä ennaltaehkäisevän ja toimintakykyä ylläpitävän kuntoutuksen näkökulmasta. Liikunta-asioista keskustelu on tärkeää naisten pitkän aikavälin terveyden edistämiseksi.

*Artikkeli perustuu Anniina Erosen opinnäytetyöhön ”Äitien kokemuksia liikunnasta ja saamastaan liikunnanohjauksesta raskausaikana ja synnytyksen jälkeen”, joka on luettavissa Theseuksesta.*

## Lähteet
* Abbasi, Marzieh & van den Akker, Olga 2015. A systematic review of changes in women’s physical activity before and during pregnancy and the postnatal period. Journal of Reproductive & Infant Psychology 33, 325-358.
* Aittasalo, Minna, Raitanen, Jani, Kinnunen, Tarja, Ojala, Katriina, Kolu, Päivi & Luoto, Riitta 2012. Is intensive counseling in maternity care feasible and effective in promoting physical activity among women at risk for gestational diabetes? Secondary analysis of a cluster randomized NELLI study in Finland. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 9, 104.
* Hayman, Melanie, Reaburn, Peter, Alley, Stephanie, Cannon, Summer & Short, Camille 2020. What exercise advice are women receiving from their healthcare practitioners during pregnancy? Women and Birth 33, e357-e362.
* Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013. Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 29.
* Luoto, Riitta 2019. Liikuntasuositukset raskauden aikana. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 135, 2079-2084.
* National Institute for Health and Care Excellence 2010. Weight management before, during and after pregnancy. Public Health Guideline.
* Perales, Maria, Valenzuela, Pedro, Barakat, Ruben, Gordero, Yaiza, Peláez, Mireia, López, Carmen, Ruilope, Luis, Santos-Lozano, Alejandro & Lucia, Alejandro 2020. Gestational Exercise and Maternal and Child Health: Effects until Delivery and at Post-Natal Follow-up. Journal of Clinical Medicine 9, 379.
* Raussi-Lehto, Eija, Gissler, Mika, Rämö, Antti, Klementti, Reija & Hemminki, Elina 2013. Äitiysneuvola työ on järjestetty hajanaisesti. Suomen lääkärilehti 68, 2364-2369.
* Thomson, Jessica, Tussing-Humphreys, Lisa, Goodman, Melissa & Olender, Sarah 2016. Physical Activity Changes during Pregnancy in a Comparative Impact Trial. American Journal of Health Behavior 40, 685-696.
* Vuori, Ilkka 2014. Liikunta ja terveys: päätelmiä. Teoksessa Ilkka, Vuori, Simo, Taimela & Urho, Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. 3-7. painos. Vantaa: Hansaprint Oy, 665–681.