# Löytyisikö ratkaisu sote-alan työhyvinvointiin taiteesta ja kulttuurista?

> Sosiaali- ja terveysala (sote) asettaa työntekijöilleen suuria haasteita, sillä alalla tarvitaan lisääntyvässä määrin laajempaa osaamista. Tarvitaan jotain ihan uutta lisäämään alan veto- ja pitovoimaisuutta ja edistämään työssä jaksamista. Taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät ovat tähän yksi varteenotettava vaihtoehto.

## Tausta ja tutkimusasetelma
Blogikirjoitus perustuu Heidi Turusen (2021) YAMK-opinnäytetyöhön, joka tehtiin *Parasta Pohjois-Savoon!* –hankkeelle. Opinnäytetyössä selvitettiin taiteen ja kulttuurin menetelmiä hyödyntävän valmennuksen merkitystä sote-alan henkilöstön elämänlaatuun, stressiin, asenteeseen moniammatillista yhteistyötä kohtaan ja työyhteisön toimintakulttuuriin.

Sitä mukaa kun taidetta on tutkittu, tieto taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on laajentunut ja taidetta on alettu hyödyntämään yhä enemmän esimerkiksi terveyden edistämisessä. Taiteella ja kulttuurilla on rajattomat mahdollisuudet niin positiivisten kuin negatiivistenkin asioiden käsittelyssä (Malte-Colliard & Lampo 2013).

## Taide ja kulttuuri työhyvinvoinnin tukena
Hyvällä työilmapiirillä on havaittu olevan vaikutusta koko työyhteisön hyvinvointiin (Nakari 2003). Taide- ja kulttuurimenetelmien avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti yhteisöllisyyteen, avoimuuden lisääntymiseen ja asiakassuhteiden muuttumiseen työyhteisöissä (Väänänen ym. 2011). 

Jos työhön ei ole motivaatiota ja se koetaan pelkkänä velvollisuutena, voi seurauksena olla työhyvinvoinnin ja työkyvyn huononeminen (Työterveyslaitos 2020). Taide- ja kulttuurilähtöisin menetelmin voidaan parantaa työntekijöiden hyvinvointia tuomalla sen mukana piristystä työyhteisöön.

## Hankkeen tulokset
*Parasta Pohjois-Savoon!* –valmennus sai aikaan paljon positiivisia muutoksia muun muassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Hankkeen aikana henkilöstön elämänlaatu parani joka osa-alueella.

Pääsääntöisesti hankkeeseen osallistuneissa toimintayksiköissä toimintakulttuuri muuttui avoimemmaksi ja myönteisemmäksi, mikä toi selkeitä positiivisia vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin. Henkilöstön omien vahvuuksien ja taiteen- ja kulttuurin osaamisen hyödyntäminen lisääntyi, joka näkyi työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden parantumisena. Joidenkin toimintayksiköiden haasteena oli edelleen kiire, eikä henkilöstöllä ollut aikaa toteuttaa taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä.

Voidaan sanoa, että tässä hankkeessa taiteella ja kulttuurilla oli selkeä vaikutus henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin paranemiseen. Havaittiin, että mitä enemmän henkilöstö pystyi hyödyntämään omaa osaamistaan ja suunnittelemaan työtään mielenkiintonsa mukaan, sitä tyytyväisempiä työntekijät olivat. Tätä ymmärrystä työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi kannattaa hyödyntää sote-alan johtamisessa.

## Kirjoittajat
* **Heidi Turunen**, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Päivi Tikkanen**, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Malte-Colliard, Katri ja Lampo, Marjukka (toim.) 2013. Voimaa taiteesta. Malleja taiteen soveltamiseen hyvinvointialalla. Tampere: Tampereen yliopisto. Tutkivan teatterityön keskuksen julkaisu.
* Manka, Marja-Liisa ja Manka, Marjut 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum.
* Nakari, Maija-Liisa 2003. Työilmapiiri, työntekijöiden hyvinvointi ja muutoksen mahdollisuus. Jyväskylä: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 226.
* Turunen, Heidi 2021. Kulttuuri- ja taidelähtöisillä menetelmillä työhyvinvointia ja toimintakulttuurin muutosta sosiaali- ja terveys-alalle. Parasta Pohjois-Savoon! -hankkeen valmennusten merkitys. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.
* Työterveyslaitos 2020. Työkykytalo.
* Väänänen, Ilkka, Rönkä, Anu-Liisa, Kuhanen, Ilkka, Liski, Minna, Niemeläinen, Saara ja Rantala, Pälvi (toim.) 2011. Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Taika 2008-2011. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu.