# Savonia-artikkeli: Mäskin hyötykäyttö eläintenrehuna vai bioenergiana?

> Elintarviketeollisuudessa syntyy biopohjaisina sivuvirtoina mm. panimoiden mäskiä, joihin sitoutuneen energian hyödyntäminen olisi erittäin tärkeää, sillä ruoantuotannon oletetaan kasvavan kulutuksen myötä.

## Tausta ja Biosfääri-hanke
Elintarviketeollisuudessa syntyy biopohjaisina sivuvirtoina muun muassa panimoiden mäskiä. Biosfääri-hankkeessa näitä sivuvirtoja tarkastellaan arvokkaina raaka-aineina uusien tuotteiden tuottamiseksi. Kuopiolaisen panimon oluen tuotannon sivuvirtana syntyvälle mäskille löydettiin hankkeessa potentiaalinen hyötykäyttövaihtoehto eläintenrehuna.

Tämän lisäksi selvitettiin mäskin energiapotentiaali ja mahdollisuus korvata fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua.

## Vedyntuotanto pimeäfermentaatiolla
Mäskin potentiaalia biopolttoaineena tutkittiin pimeäfermentaatiolla, joka soveltuu biovedyn tuottamiseen. Tutkimuksessa testattiin esikäsittelemätöntä mäskiä, happokäsiteltyä mäskiä sekä emäskäsiteltyä mäskiä.

*   **Happokäsittely:** Suoritettiin autoklavoimalla rikkihapon avulla.
*   **Emäskäsittely:** Suoritettiin natriumhydroksidi-uutolla lasipulloissa 24 tunnin sekoituksella.

Happo- ja emäskäsittelyn tavoitteena oli edesauttaa lignoselluloosan liukenemista ja parantaa biohajoavuutta. Fermentoreiden syötteenä käytettiin siivilöinnistä jäljelle jäänyttä liuosta.

### Vedyntuotannon tulokset
Kirjallisuudesta ei löytynyt referenssiarvoja mäskin vedyntuottopotentiaalille. Tutkimuksen tulokset olivat seuraavat:
*   **Esikäsittelemätön mäski:** 5,99 ml/gVS
*   **Happokäsitelty mäski:** 3,21 ml/gVS
*   **Emäskäsitelty mäski:** 2,31 ml/gVS

Esikäsittelyllä ei ollut edesauttavaa merkitystä vedyntuotannossa. Paras vedyntuottopotentiaali saavutettiin esikäsittelemättömällä mäskillä, jonka päiväkohtainen paras tuotto oli 14,60 ml/gVS (vastaa 350 kWh energiaa per tonni orgaanista ainesta).

## Biokaasuntuottopotentiaali
Mäskin biokaasuntuottopotentiaalia selvitettiin pidemmän viipymäajan biokaasupullopanoskokeilla. Metaanintuottavuus oli 114 m³ CH₄/tFM (tuoretonnia kohden).

Tämä vastaa 1 140 kWh energiaa, mikä on 3,3 kertaa enemmän kuin vedyntuotannossa. Vertailun vuoksi karjanlannasta saatava metaanintuottavuus on tyypillisesti 7–14 m³/tFM (70–140 kWh). Tulokset osoittavat, että mikrobit hyödyntävät mäskiä parhaiten pitkän viipymän biokaasun märkämädätyksessä, sillä mäski hajoaa hitaasti ja sisältää vaikeasti hajoavia yhdisteitä.

## Kirjoittajat
*   **Eevi Minkkinen**, testausinsinööri
*   **Maarit Janhunen**, tki-asiantuntija
*   **Harri Auvinen**, tutkimus- ja kehityspäällikkö

Bio- ja kiertotalouden vahvuusala, Savonia-ammattikorkeakoulu