# Miksi syömme niin kuin syömme? Ruokasuhdepohdintaa ja Mielitekoja

> Ruokasuhteella tarkoitetaan sitä, miten ihminen ruokaan ja syömiseen suhtautuu.

## Ruokasuhteen merkitys ja viitekehys
Arjen ruokavalinnat eivät aina ole helppoja. Päätöksiä punnitaan maun, hinnan, terveellisyyden, ekologisuuden ja eettisyyden perusteella. Ruokatottumukset, kasvatus, aiemmat kokemukset ja kulttuuri luovat pohjan valinnoille, joihin vaikuttavat myös elämäntilanne, terveydentila ja allergiat.

Ruokasuhde kattaa kaikki yksilön elämän aikana kertyneet ruokaan ja syömiseen liittyvät kokemukset, tunteet, uskomukset ja tulkinnat. Ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Sanna Talvian ja psykologi, psykoterapeutti Susanne Anglen kehittämä viitekehys auttaa ymmärtämään syömistä monitasoisena ilmiönä. Sen mukaan ruokasuhde jakautuu:
* Käyttäytymiseen
* Ajatuksiin
* Tunteisiin
* Arvoihin ja normeihin
* Kehoon, aisteihin ja kehonkuvaan

## Syömisen rooli elämässä
Syöminen on perustarve, jota ei tarvitse ansaita työllä tai liikunnalla. Sen tulisi ensisijaisesti perustua nälän ja kylläisyyden tunteisiin. Toimivaan ruokasuhteeseen kuuluu joustavuus: syöminen tuottaa iloa, eikä sen tulisi aiheuttaa häpeää tai syyllisyyttä. Ruokailun suunnittelu ei saisi hallita koko elämää.

Mielen ja kehon hyvinvointia tukee monipuolinen ruokavalio. Tutkimusten mukaan jaksamista edistävät kasvikset, hedelmät, täysviljatuotteet ja rasvainen kala, kun taas prosessoidut pikaruoat ja sokeripitoiset tuotteet voivat heikentää sitä. Tärkeintä on kuunnella oman kehon viestejä ja välttää mustavalkoista ajattelua tai liian tiukkoja rajoituksia.

## Lapsuuden vaikutus ruokasuhteeseen
Ruokasuhteen pohja rakentuu lapsuudessa. Puhlin ja Schwartzin (2003) tutkimus osoitti, että lapsuuden aikaiset ruokailusäännöt – erityisesti ruuan käyttäminen palkintona tai rangaistuksena – ovat yhteydessä ahmimiseen ja ruokavalion rajoittamiseen aikuisuudessa. Aikuisilla onkin merkittävä rooli lapsen terveen ruokasuhteen muodostumisessa.

## Mieliteko-ohjelma ja käytännön työ
Mieliteko-ohjelma on kehityshanke, jonka tavoitteena on lisätä mielenterveyttä ja vähentää päihteiden käyttöä Pohjois-Savossa. Osana tätä työtä on järjestetty keskusteluja esimerkiksi vauvaperheiden kanssa. Vauvan syntymä on merkittävä elämänmuutos, joka tarjoaa luontevan hetken pysähtyä pohtimaan omaa ruokasuhdetta.

Keskusteluissa vanhempien kanssa korostuivat:
* Yhdessä syöminen
* Monipuolisuus ja vaihtelevuus
* Riittävyys ja ravitsevuus
* Kotimaisuus
* Maukkaasta ruuasta nauttiminen

Myös kehosuhde nousi tärkeäksi teemaksi, erityisesti vastasynnyttäneiden äitien kohdalla, sillä raskaus muuttaa kehoa ja vaatii uudenlaista kehonkuvan ja -tuntemuksen käsittelyä.

## Lähteet
* Mielitekomedia 2022. Hankekuvaus. Mistä on kyse? Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 -hanke.
* Puhl RM, Schwartz MB 2003. If you are good you can have a cookie: How memories of childhood food rules link to adult eating behaviors.
* Ruusunen, Anu 2013. Mielen hyvinvointia ruokakaupasta – MIELI ry.
* SYLI 2021. Syömishäiriö, ravitsemushoito ja ruokasuhde.
* Talvia, S., & Anglé, S. (2018). Kohti vaikuttavampaa ohjausta – ruokasuhteen viitekehys ravitsemuskasvatuksen lähestymistapana. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 55(3).
* UEF: Vehve, Nina 2021. Kohti lempeämpää ruokasuhdetta.