# Savonia-artikkeli: Missä mennään kuntoutuksen vaikuttavuudessa?

> Tässä artikkelissa on ajatuksia ja pohdintoja kuntoutuksen vaikuttavuudesta päivien innoittamana vaikuttavuuden tutkimuksen päiviltä 5-6.10.2021.

## Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät 2021
Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät pidettiin 5.–6.10.2021 Itä-Suomen yliopistolla virtuaalisesti teemalla: *Kohti uutta! Vaikuttavuus muutoksissa*. Kuntoutus oli vahvasti läsnä päivien sisällössä, erityisesti Kelan tutkimusten kautta.

Vaikuttavuuden tutkimuksen lähtökohtana on ymmärtää käytettävät tutkimusasetelmat ja -menetelmät. Luotettava vaikuttavuuden arviointi edellyttää vähintään kahden mittauskerran seurantatutkimusta, mutta useampi mittauskerta antaa paremman kuvan muutoksen pysyvyydestä.

## Ammatillinen kuntoutus ja saatavuus
Saija Karinkanta ja Tuomas Reiterä korostivat, että ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioitaessa on keskeistä tarkastella työllistymistä, työssä jatkamista ja opiskelua.

Sari Miettinen, Ismo Ukkola ja Jutta Pulkki nostivat esille kuntoutuksen alueelliset saatavuuserot. Yhdenvertainen pääsy kuntoutukseen ei aina toteudu, ja syitä tähän voivat olla niin kuntoutusjärjestelmään kuin yksilöön liittyvät tekijät. Tutkimusta tarvitaan lisää erityisesti Kelan kuntoutukseen ohjautumisen eri vaiheista ja asiakasprosesseista.

## Etäkuntoutuksen kehitys
Etäkuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa Suomessa, ja koronaepidemia on nopeuttanut sen käyttöönottoa erityisesti psykoterapiassa. Vaikka haasteita on ollut, etäkuntoutusta aiotaan hyödyntää myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kehittämistyö on edennyt pisteeseen, jossa etäkuntoutuksen suunnittelulle, toteutukselle ja tutkimukselle on voitu laatia suositukset (Salminen & Hiekkala 2019).

## Yksilötekijät ja nuorten kuntoutus
Tutkimus ICF-luokituksen yksilötekijöiden merkityksestä osoitti, että yksilötekijöiden huomioiminen vahvistaa asiakaslähtöistä kuntoutusprosessia ja edistää potilaan sitoutumista.

Nuorten kohdalla Kela seuraa ammatilliseen kuntoutukseen pääsyä, sillä mielenterveyden häiriöiden kasvu on huolestuttavaa. Oikea-aikaisen avun puute lisää riskiä pudota koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Hanna Rinne ja Jenni Blomgren huomauttivat, että työttömien palvelujärjestelmä on monimutkainen ja hajanainen, eikä kokonaisvastuuta työttömän tilanteesta ole selkeästi määritelty.

## Kipukuntoutus ja toimintaterapia
Paavonen ja Karinkanta tutkivat pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutusta. Alustavien tulosten mukaan kuntoutuksella on vaikutusta kipua kokevien työ- ja toimintakykyyn.

Karhulan, Heiskasen ja Salmisen tutkimus toimintaterapian vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten kohdalla suosittelee vanhempien ohjausta sisältäviä kotiharjoitteluohjelmia sekä kouluympäristössä tapahtuvaa opettajien ja avustajien ohjausta. Myös visuaalisten tukimuotojen, kuten videoiden ja kuvien, käyttö terapiassa on vaikuttavaa.

Vesterinen, Kippola-Pääkkönen ja Karhula selvittivät Kelan yksilöterapioiden mahdollisuuksia tukea kehitysvammaisten lasten vapaa-ajan osallisuutta, sillä nämä lapset osallistuvat harrastuksiin vähemmän kuin vertaisensa.

## Osallistuva tutkimuskumppanuus ja implementaatio
Päivillä esiteltiin osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia, jossa korostuu vastavuoroinen ja yhdenvertainen yhteistyö. Salla Sipari, Nea Vänskä, Toini Harra, Krista Lehtonen ja Sari Helenius korostivat, että kumppanuus edistää tutkimustulosten merkityksellisyyttä ja hyödynnettävyyttä arjessa.

Implementaatiotutkimuksen viitekehyksen hyödyntäminen auttaa ymmärtämään, miten vaikuttaviksi todetut toimenpiteet toteutuvat käytännössä. Seppänen-Järvelä, Heinijoki, Saukkonen ja Karhula ovat koonneet katsauksen implementaatiotutkimuksissa käytetyistä malleista ja käsitteistä.

## Yhteenveto
Kuntoutusmenetelmien systemaattinen arviointi on välttämätöntä vaikuttavuuden osoittamiseksi. Keskeistä ei ole vain uusien menetelmien kehittäminen, vaan myös olemassa olevien menetelmien tarkastelu: käytetäänkö niitä oikein ja onko niiden käyttömäärä optimaalinen.

**Kirjoittajat:**
* Marja Äijö, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
* Anu Kinnunen, koulutuspäällikkö

**Lähteet:**
* Salminen A, Hiekkala S, Stenberg J. (toim.) 2016. Etäkuntoutus. Helsinki: Kela.
* Salminen A-L & Hiekkala S. (toim.) 2019. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Kelan tutkimus. Helsinki: Kela.