# Opiskelun imua vai ei - opintoihin sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä

> Monitori-hankkeessa keskityttiin yhtenä teemana monipaikkaisesti opiskelevien oppimisen tuen palveluihin sekä opiskelun haasteisiin.

## Tutkimuksen tausta ja toteutus
Monitori-hankkeessa selvitettiin monipaikkaisesti opiskelevien oppimisen tuen palveluita ja haasteita. Työn alla olevassa YAMK-opinnäytetyössä toteutettiin Webropol-kysely (N=52) toisen ja kolmannen vuoden terveydenhoitaja- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoille. Kyselyllä kartoitettiin opiskelun imua, minäpystyvyyttä, itsetuntoa sekä oppimisen tuen ja ohjauksen kokemuksia.

Opiskelun imua peilattiin työn imun käsitteeseen, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Minäpystyvyys puolestaan kuvastaa yksilön uskoa omiin kykyihinsä suoriutua tehtävistä (Hakanen 2009, Bakker 2011).

## Opiskelun imu ja merkityksellisyys
Opiskelijat kokivat opiskelun erittäin merkitykselliseksi: lähes 100 % vastaajista piti opiskelua merkityksellisenä ja yli 80 % koki innostusta. Energisyyttä ja tarmokkuutta mittaavat väittämät saivat kuitenkin heikompia tuloksia, ja vain noin puolet vastaajista koki itsensä energiseksi ja tarmokkaaksi.

## Opiskelutaidot ja voimavarat
Valtaosa (85 %) opiskelijoista koki omaavansa riittävät opiskelutaidot. Voimavarojen osalta vastaukset jakautuivat: puolet koki voimavaransa riittäviksi, kun taas lähes 40 % koki, ettei voimavaroja ollut riittävästi.

Itsetunto- ja minäpystyvyysosiossa opiskelijat osoittivat sinnikkyyttä ja uskoa omiin kykyihinsä. Väittämät, kuten ”Jos en onnistu kerralla, jatkan yrittämistä, kunnes onnistun”, saivat hyviä keskiarvoja, mikä viittaa vahvaan minäpystyvyyteen.

## Opintoja tukevat tekijät
Opintojen etenemistä tukevat erityisesti:
*   Läheisten ihmisten tuki.
*   Oma motivaatio, sinnikkyys ja priorisointikyky.
*   Tasapainoinen arki, vapaa-aika, ihmissuhteet ja taloudellinen tilanne.
*   Opettajien ja tutoropettajien rooli, joustavuus ja vuorovaikutus.
*   Opiskelukaverit.

Lähes 80 % opiskelijoista koki saaneensa riittävästi tietoa opinnoista alkuvaiheessa, mutta lähes neljännes koki epätietoisuutta tarjolla olevasta oppimisen tuesta.

## Kehittämiskohteet
Opiskelijat toivat esiin tarpeen:
*   Yhtenäisemmille käytännöille ja säännöille opettajien välillä.
*   Selkeämmille ja tasaisemmille aikatauluille.
*   Opiskelijoiden voimavarojen paremmalle huomioimiselle aikataulutuksessa (esim. enemmän aikaa kursseille).
*   Lisääntyneelle ryhmässä oppimiselle ja yhteisille keskusteluhetkille.

## Johtopäätökset
Vaikka opiskelijat kokivat saaneensa tukea opintojen alussa, ohjauksen tarve korostuu opintojen edetessä ja työelämään siirryttäessä. Opettajien ammattitaito, hyvinvointi ja kyky motivoida ovat keskeisiä tekijöitä opintojen etenemisessä. Kyselyn ajankohta lukuvuoden lopussa saattoi vaikuttaa kuormituksen kokemiseen, mikä korostaa tarvetta huomioida opiskelun kokonaiskuormitus ja elämäntilanteet aikataulutuksessa.

## Kirjoittajat
*   **Katja Kettunen**, KM, erityisopettaja, sotealan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija, Savonia-AMK
*   **Petra Roininen**, KM, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, Monitori-hanke/projektiasiantuntija

## Lähteet
*   Bakker, Arnold B. 2011. An evidence-Based Model of Work Engagement. DOI: 10.1177/0963721411414534
*   Hakanen, Jari 2009. Työn imun arviointimenetelmä. Työn imu -menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos. [https://www.julkari.fi/handle/10024/134804](https://www.julkari.fi/handle/10024/134804)