# Pelloilta polttoainetta tankkiin – tulevaisuuden ekoratkaisu

> Euroopassa ja Suomessa vetymarkkinoiden tuotanto sekä kysyntä ovat molemmat vielä kehitysvaiheessa, jonka vuoksi erilaiset teknologiset mahdollisuudet tulee huomioida vedyntuotantoa rakennettaessa.

## Vedyntuotannon tarve ja tavoitteet
Euroopassa ja Suomessa vetymarkkinoiden tuotanto sekä kysyntä ovat molemmat vielä kehitysvaiheessa, jonka vuoksi erilaiset teknologiset mahdollisuudet tulee huomioida vedyntuotantoa rakennettaessa. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat entisestään kasvattaneet tarvetta vahvistaa Suomen omavaraisuutta muun muassa energiantuotannossa.

Suomen tavoite on nostaa biokaasun tuotantotaso nykyisestä 1 TWh:sta 4 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa 100 uuden biokaasulaitoksen perustamista eri puolelle Suomea 2020-luvulla. Arvioidusta biokaasun osuudesta noin 5 % on mikrobipohjaista biovetyä. Mikrobipohjainen biovedyn tuotanto ei kilpaile raaka-aineista ja se tarvitsee huomattavasti vähemmän sähköä elektrolyyttisesti, eli sähkökemiallisesti tuotettuun vetyyn verrattuna.

## Biovety uusiutuvana energialähteenä
Biovety on yksi uusiutuvista energialähteistä, jota muodostuu anaerobisen hajoamisen seurauksena. Vedyn käyttö ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä ja polttokennokäytössä lopputuotteena muodostuu ainoastaan vesihöyryä. Energiakasvien käyttämistä vedyntuottoon on tutkittu hyvin vähän. Kasvien rakenne on monimutkainen, ja yleensä tarvitaankin jonkinlainen esikäsittely kasvin rakenteen hajottamiseksi vedyntuottoon sopivaksi.

## Biosfääri Pohjois-Savo -hanke
Biosfääri Pohjois-Savo –hankkeessa mikrobipohjaista biovedyn tuotantoa on testattu porkkanan kannoista sekä sipulin ja kaalin kuoriosista eli niistä komponenteista, jotka kotona menevät biojäteastiaan. Korkein vedyntuotannon potentiaali on tutkimusten mukaan peltokasveilla ja juureksilla. Biologisista menetelmistä pimeäfermentaatio on todettu tuottavimmaksi, mikrobien toimiessa tehokkaimmin pimeässä, valolla suojatussa tilassa. Pimeäfermentaatiolla tarkoitetaan orgaanisen aineen hajottamista anaerobisissa olosuhteissa.

## Sivuvirtojen hyödyntäminen maatiloilla
Maatiloilla juuresten tuotannon syötäväksi kelpaamattomia sivuvirtoja, kuten sipulin kantoja ja kuoriosia, muodostuu pienemmillä tiloilla kymmeniä tonneja vuodessa. Suuremmilla tiloilla vastaava arvo on tuhansia tonneja. Useimmiten näiden alihyödynnettyjen sivuvirtojen sijoittaminen on tilallisille suuri haaste, johon biovedyn tuotanto tulevaisuudessa voi tarjota kustannustehokkaan ratkaisun.

## Lisätietoa aiheesta
*   [MTV Uutiset: Vetyautoista voisi olla yllättävää iloa myös maanviljelijöille – suomalaistiimi tutkii todellista ekoratkaisua](https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vetyautoista-voisi-olla-yllattavaa-iloa-myos-maanviljelijoille-suomalaistiimi-tutkii-todellista-ekoratkaisua/8381384#gs.uv3l5i)
*   [SavonXpress: Pelloilta polttoainetta vetyautoihin](https://www.xpress.fi/pelloilta-polttoainetta-vetyautoihin/)

## Kirjoittajat
*   Maarit Janhunen, tki-asiantuntija
*   Suvi Hackman, testausinsinööri
*   Harri Auvinen, tutkimus- ja kehityspäällikkö