# Savonia-artikkeli: Pitkäaikainen tutkimus- ja koulutusyhteistyö biotekniikan alalla

> Elias Hakalehto on luennoinut Savonialla tai sitä edeltäneellä Kuopion teknillisellä oppilaitoksella 1980-luvulta lähtien jokaisella vuosikymmenellä Savonian järjestämissä seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa.

## Pitkäaikainen yhteistyö biotekniikan alalla

Dosentti Elias Hakalehto (Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Finnoflag Oy) on vieraillut Savonian konetekniikan koulutusohjelman "Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta" -opintojaksolla jo useiden vuosien ajan. Hakalehdon ja Savonian yhteistyö ulottuu kuitenkin 1980-luvulle saakka, kattaen luentoja ympäristötekniikan, energia- ja jätehuoltotekniikan sekä biotalouden erikoistumiskoulutuksen parissa.

Yhteistyö on sisältänyt myös laitekehitystä. Esimerkiksi PMEU-laitteen (Portable Microbe Enrichment Unit) ensimmäiset prototyypit kehitettiin yhdessä Savonian kanssa, ja laitetta testattiin Savonian ympäristötekniikan koehallissa osana kansallista POLARIS-hanketta (2009–2012).

## Mikrobiologian rooli teollisuudessa ja ympäristössä

Vierailuluennollaan Hakalehto valotti mikrobien (bakteerit, homeet, sienet, hiivat) merkitystä luonnossa, ihmisen terveydessä ja teollisuudessa. Hän korosti, että mikrobien toiminnan ymmärtäminen on avainasemassa, kun tavoitteena on hyödyntää jätteitä ja sivuvirtoja arvokkaiden tuotteiden valmistuksessa. Tämä biojalostusteknologia mahdollistaa fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen ympäristöystävällisillä vaihtoehdoilla.

## ABOWE-hanke ja biojalostusteknologia

Elias Hakalehto ja Finnoflag Oy ovat pilotoineet biojalostusteknologiaa useissa projekteissa, joista merkittävin on ollut ABOWE-hanke (2012–2014). Savonia toimi hankkeen Lead Partnerina, ja mukana oli partnereita kuudesta Itämeren alueen maasta:
* Suomi
* Saksa
* Puola
* Ruotsi
* Liettua
* Viro

Hankkeessa rakennettiin biojalostamo-pilottilaitos, jota testattiin muun muassa Powerfluten (Savon Sellu) tehtaalla Kuopiossa sekä Puolassa ja Ruotsissa.

## Biojalostamisen tuotteet

Biojalostusprosessien avulla voidaan tuottaa muun muassa:
* Energiakaasuja (vety, metaani)
* Biopolttoaineita (etanoli, butanoli)
* "Platform Chemicals" -kemikaaleja (valeriaanahappo, 2,3-butaanidioli) muovin ja synteettisen kumin valmistukseen
* Ravinteita ja elintarvikkeiden lisäaineita (maitohappo, mannitoli)
* Orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita
* Kosmeettisia tuotteita
* Lääketeollisuuden komponentteja ja eksipienttejä
* Puhdasta ilmaa, vettä ja maaperää

## Zero Waste -visio ja tulevaisuuden ratkaisut

Hakalehto esitteli myös käytännön esimerkkejä, kuten Tampereen Hiedanrannan "Zero Waste from Zero Fibre" -projektin (2018–2019), jossa hyödynnettiin metsäteollisuuden nollakuitua. Mikrobien avulla tästä sedimentistä tuotettiin laktaattia ja mannitolia, joilla on korkea markkina-arvo.

Tulevaisuuden visioissa korostuvat vetytalous, kaupunkiviljely (City Food) sekä mikrobien hyödyntäminen ravinteiden sitomisessa. Hakalehto painotti konetekniikan osaamisen merkitystä bioreaktoreiden ja muiden biojalostuslaitteistojen suunnittelussa, jotta laitteisto tukee optimaalisesti mikrobien nopeaa aineenvaihduntaa.

## Lisätietoja
* [ABOWE-hanke (2012–2014)](http://www.abowe.eu)

*Kirjoittaja: Ari Jääskeläinen, tuotantotalouden lehtori (DI, YTK), Savonia-ammattikorkeakoulu*