# Polarisaatio haastaa osallisuustyötä

> Osallisuus on moniulotteinen käsite, joka liittyy vahvasti hyvinvointiin, mutta polarisaatio ja "me ja he" -ajattelu haastavat sen perusarvoja.

## Osallisuuden merkitys ja polarisaation haaste
Osallisuus on käsitteenä moniulotteinen. Se on kuulumisen tunnetta, yhteisyyttä, osallistumista, kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Osallisuuden kokemus on vahvasti yhteydessä hyvinvoinnin eri tekijöihin ja koettuun terveyteen. Jos emme tule kuulluiksi tai emme ole osa yhteisöä, koemme osattomuuden tunnetta. Eriarvoisuuden tai osattomuuden kokemusten taas on todettu liittyvän yksinäisyyteen, elämänlaatuun, köyhyyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen (Leemann ym. 2018).

Eriarvoisuus voi tulla esiin polarisaationa eli vastakkainasetteluna, kahtiajakona ja ryhmien eriytymisenä. Polarisaatio lähtee kehittymään "me ja he" -ajattelusta, joka liiallisesti vahvistuessaan muuttuu mustavalkoiseksi ja ehdottomaksi. Tämä vastakkainasettelun ajatusrakennelma haastaa osallisuuden perusarvot: kuulumisen, yhteisyyden, mukaan ottamisen ja kuulluksi tulemisen.

## Identiteettipuhe ja luokittelun vaarat
Polarisaatio tarvitsee kehittyäkseen identiteettipuhetta ja luokittelua, jolla määritellään ryhmien identiteettiä, ominaisuuksia tai toimijuutta suhteessa toisiin. Määrittelyjen kautta rakentuva eri ryhmään kuulumisen tunne voi saada aikaan kielteistä arviointia ja epäluottamusta. Jos eri ryhmien välillä ei ole luottamusta, vuorovaikutusta ja dialogisuutta, ne etääntyvät entisestään.

## Käytännön osallisuustyö: Mieliteko-ohjelma
Osallisuus tapahtuu eletyssä arjessa. Kuopion Neulamäessä on toteutettu konkreettista osallisuustoimintaa osana Mieliteko-ohjelmaa (ESR), jota toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Ohjelman tavoitteena on lisätä mielen hyvinvointia ja vähentää päihteidenkäyttöä Pohjois-Savossa. Toimintamuotoja ovat olleet muun muassa pallogrillikiertue, työpajapäivät, kesätapahtumat ja yhteisöllinen kasvien istuttaminen.

## Asiantuntijaposition reflektointi
Polarisaatio voi elää yhteisössä vaivihkaa, myös kehittäjien omassa puheessa. Neulamäen asukkaiden arkipuheessa havaittiin jaotteluja, kuten ”yläneulamäkeläiset” ja ”alaneulamäkeläiset”. Kehittäjien on tärkeää pysähtyä pohtimaan omaa asiantuntijapositioaan: rakennammeko me asiantuntijat asetelmaa, jossa olemme "me" ja asukkaat "he"?

Neulamäessä asukkaat ovat toiminnan tekijöitä, eivät kohteita. Tämä on vaatinut kehittäjiltä rohkeutta astua pois asiantuntijalle ominaisesta tietämisen tilasta kohti ei-tietämisen asennetta, sillä asukkaat tietävät itse parhaiten.

## Kohti yhdenvertaista kohtaamista
Osallisuuden edistämisessä suurin askel pois polarisaatiosta on oman kehittäjäroolin riisuminen, oman rajallisuuden havaitseminen ja haavoittuvuuden myöntäminen. Aito arvostava kohtaaminen ja yhteys syntyvät, kun ymmärrämme, että meissä on enemmän yhteistä kuin eroavaa. Meillä on avaimet luoda arkiseen vuorovaikutukseen yhdenvertaisia kohtaamisen olotiloja, joissa on tilaa eri näkökulmille ja myös niille ihmisille, joita ei yleensä kuulla.

## Lähteet
*   Attias, Miriam 2018. Oikein käyty dialogi purkaa polarisaatiota.
*   Brandsma, Bart 2017. Polarisation: Understanding the Dynamics of Us Versus Them.
*   Leemann, Lars, Isola, Anne-Mari, Kukkonen, Minna, Puromäki, Henna, Valtari, Salla & Keto-Tokoi, Anna 2018. Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. THL.
*   Mieliteko-ohjelma. Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030.

## Kirjoittajat
*   **Ulla Piipponen**, KTM, palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Anu Leskinen**, YTM, asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu
*   **Elina Pekonen**, YTL, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Fatima Moursad**, TtM, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu