# Rintaresekaatin palvelupolun kehittäminen

> Rintasyövän luotettavan diagnosoinnin ja potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että rintasyöpäresekaatit saadaan kuljetettua laadukkaasti ja viivytyksettä leikkaussalista radiologian yksikköön mammografiaan ja sieltä edelleen kliinisen patologian laboratorioon.

## Kehittämistyön tausta ja tavoitteet
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoa, jonka pohjalta rintaresekaatin palvelupolkua voidaan tulevaisuudessa kehittää. Tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia toimintatapoja nykyisen toimintatavan tueksi diagnostiikan luotettavuuden lisäämiseksi.

Kehittämistyön aihe saatiin Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kliinisen patologian osastolta, joka on osa KYS-Kuvantamiskeskusta. Työ sai alkunsa tarpeesta kartoittaa rintaresekaatin nykyinen palvelupolku ja tunnistaa kehittämiskohteita.

## Tutkimusmenetelmät ja aineisto
Koska rintasyövän diagnosointi on moniammatillista yhteistyötä, opinnäytetyössä hyödynnettiin moniammatillista taustatietoa. Aineistoa kerättiin sähköpostilla ja Webropol-kyselyllä 16 henkilöltä (N=16), joista:
* 7 sairaanhoitajaa
* 6 röntgenhoitajaa
* 3 lähettiä/potilaskuljettajaa

Lisäksi aineistona hyödynnettiin QPAti-tietojärjestelmän ja kliinisen radiologian yksikön kellonaikoja rintaresekaattien kulkunopeudesta syys-lokakuussa 2020.

## Tulokset ja kehittämiskohteet
Kyselyn tulokset osoittivat, että palvelupolussa on kehitettävää erityisesti seuraavilla osa-alueilla:
* **Aikataulutus:** Prosessin sujuvuuden varmistaminen.
* **Tiedotus:** Tiedonkulun parantaminen eri ammattiryhmien välillä.
* **Potilasturvallisuus:** Potilastietojen sekaantumisen estäminen ja ohjeistusten yhtenäistäminen.

Vastaajat kokivat pääosin, että yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on hyvää ja kuljetuspalvelu toimii, mutta selkeämmät työohjeet ja johdonmukaisuus ovat välttämättömiä potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

## Potilasturvallisuus ja preanalyyttiset tekijät
Potilasturvallisuuden kannalta on kriittistä, että rintasyöpäresekaatit kuljetetaan viivytyksettä. Kirjallisuuden mukaan pitkä kylmäiskemia-aika vaikuttaa negatiivisesti rintanäytteisiin. Esimerkiksi HER2-tutkimuksen luotettavuus edellyttää, että preanalyyttiset tekijät (kuten kylmäiskemia-aika ja formaliinifiksaatioaika) ovat vakioituja. Virheelliset preanalyyttiset tekijät voivat pahimmillaan johtaa virheellisiin tulkintoihin.

Esimiesten ja organisaation johdon vastuulla on luoda edellytykset turvalliselle työnteolle, mutta jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan potilasturvallisuuden toteutumisesta.

## Kirjoittajat
* **Riikka Härkönen**, bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Bioanalyytikko (AMK), KYS.
* **Susanna Vuohelainen**, ohjaava opettaja, bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma.

## Lähteet
* Hukkinen, Katja ja Sudah, Mazen 2019. Rintasyövän diagnostiikka. Suomen Rintasyöpäryhmä RY 2019.
* Huovinen, Riikka 2017. Rintasyöpä. Duodecim lehti.
* Joensuu, Heikki ja Rosenberg-Ryhänen, Leena 2014. Rintasyöpäpotilaan opas.
* Kuopion yliopistollinen sairaala, kliinisen patologian tutkimusohjekirja 2020. HER-2, Onkogeeni, ISH-tutkimus Ts-HER2ISH, 4721.
* Leidenius, Marjut. 2017. Rintasyöpä. Teoksessa Kirurgia.
* Pekmezci, Melike, Szpaderska, Anna, Osipo, Clodia, and Ersahin, Cagatay 2012. The Effect of Cold Ischemia Time and/or Formalin Fixation on Estrogen Receptor, Progesterone Receptor, and Human Epidermal Growth Factor Receptor-2 Results in Breast Carcinoma.
* Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2018. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen potilas- ja asiakastuvallisuuden toimintaohjelma vuosille 2018-2020.
* Ristimäki, Ari, Kytölä, Soili, Haglund, Caj ja Bono, Petri 2013. Syöpäpotilaan täsmähoito on moniammatillista yhteistyötä. Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim 2013;129(10):1071-9.