# Ryhmäohjaus parantaa ikääntyneiden ensikuulokojekäyttäjien arjessa selviytymistä

> Kuntoutuksen YAMK opinnäytetyö sai alkunsa tarpeesta selvittää ensimmäisen kuulokojeen saaneiden potilaiden ryhmäohjauskokemuksia.

## Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
Kuntoutuksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluina Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) korva-, nenä- ja kurkkutautien (knk) poliklinikalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa ensikuulokojepotilaiden kokemuksista ja vertaistuesta potilasohjauksen kehittämisen lähtökohtana.

## Ryhmäohjauksen vaikutukset
Tulosten perusteella ryhmäohjauksella on voimaannuttava vaikutus ikääntyneiden ensikuulokojepotilaiden arjessa selviytymisen edistämiseksi. Vertaistuen ja ryhmäohjauksen koettiin edistävän voimaantumista. Hyvällä potilasohjauksella voidaan ehkäistä turhia uusintakäyntejä ja terveydenhuollon resurssien kuormitusta.

Ensimmäisen kuulokojeen saaminen on potilaalle uusi elämäntilanne. Kuntoutus on elinikäinen prosessi, joka vaatii laadukasta ohjausta heti sovituksesta alkaen. Ikääntyneiden kohdalla on riski, ettei kuulokojeita käytetä riittävästi tai ne jäävät kokonaan käyttämättä, minkä vuoksi ohjauksen tehostaminen on välttämätöntä.

## Ryhmädynamiikka ja oppiminen
Ryhmäohjaus tarjoaa vertaistukea, jota yksilöohjauksessa ei synny samalla tavalla. Siinä missä audionomi keskittyy yksilöohjauksessa usein teknisiin seikkoihin, ryhmätilanteessa potilaat oppivat toistensa esimerkkien ja tarinoiden kautta. 

Ryhmän onnistumiseen vaikuttavat:
*   **Ryhmäkoko:** Hyvänä ryhmäkokona pidetään seitsemää henkilöä.
*   **Ilmapiiri:** Ryhmän dynaamisten tekijöiden, kuten tilan ja keskinäisen ilmapiirin, tulee olla kunnossa.
*   **Oppimistilanne:** Keskustelu vertaisten kanssa auttaa potilaita kysymään asioita, joita ei välttämättä tulisi mieleen yksilövastaanotolla.

## Johtopäätökset
Voimaantuminen on prosessi, jossa ohjaaja ja vertaiset tarjoavat työkalut, mutta potilas itse valitsee niiden käyttöönoton. Ryhmäohjaus soveltuu erinomaisesti ensikuulokojepotilaiden ohjaukseen. Tulevaisuudessa hyvinvointialueiden tulisi lisätä ryhmäohjausta sekä resurssien tehokkaamman kohdentamisen että potilaiden saaman monipuolisen tuen vuoksi.

## Kirjoittajat
*   **Ira Tirkkonen**, audionomi, kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Maria Luojus** FT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Aarnisalo Antti, et al. (2022). Lääkinnällinen kuntoutus aistivammoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17.
*   Hassan, E.M, Oladipo, S.E & Owoyele, J.W (2008). Readings in counselling psychology. Tai Solarin University of Education.
*   Heimonen Sirkka-Liisa, Juote Mari, Räsänen Leena & Björkqvist Tamara (2017). Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen. Ikäinstituutti.
*   Kuuloliitto (2020). Kuulokojekoulu ensikuulokojeen saajille.
*   Lupsakko, Taina. A, Kautiainen, Hannu J. & Sulkava, Raimo (2005). The non-use of hearing aids in people aged 75 years and over in the city of Kuopio in Finland. Eur Arch Otorhinolaryngol 262, 165–169.
*   Palonen, Mira, Kaunonen, Marja, Helminen, Mika & Åstedt-Kurki, Päivi (2015). Discharge education for older people and family members in emergency department. International Emergency Nursing 23, 306–311.
*   Sipilä, Marianne (2020). Ryhmädynamiikka. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja.
*   Terveyskylä.fi (2020). Kuulotalo. Läheiset ja vertaistuki kuulonkuntoutuksessa.
*   Terveyskylä.fi (2022). Vertaistalo. Vertaistuki läheisille.
*   Tuorila, Helena (2013). Potilaan voimaantuminen ei horjuta vaan tukee asiantuntijaa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim.