# Säilörehun hävikin selvittäminen €Nurmella – Mitä hyötyä siitä on?

> Maataloudessa on meneillään suuri kassakriisi, kun kaikkien ostopanosten hinnat ovat kasvussa. Hintojen kipuaminen alkoi loppukesästä 2021, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti varsinkin polttoaineiden ja lannoitteiden hintaa entisestään.

## Tuotantokustannusten hallinta kriisiaikana

Maatalouden ostopanosten hintojen nousu on tehnyt maidon ja säilörehun tuotantokustannusten tarkasta laskemisesta entistä tärkeämpää. Säilörehun tuotantokustannus muodostaa yhden suurimmista maidon tuotantokustannuksen kulueristä.

Tuotantokustannuksia voidaan tarkentaa ottamalla huomioon säilörehun hävikki. Yleensä kustannus lasketaan bruttosadolle, mutta kun bruttosadosta vähennetään hävikki, saadaan nettosadon mukainen kustannus, joka on huomattavasti realistisempi.

## Säilörehun hävikin merkitys

Hävikki jaetaan kahteen tyyppiin:
*   **Näkyvä hävikki:** Pilaantunut rehu, joka joudutaan heittämään pois.
*   **Näkymätön hävikki:** Rehukäymisen yhteydessä syntyvä hävikki, joka poistuu käymiskaasuina ilmaan. Tässä prosessissa menetetään tärkeitä ravintoaineita, kuten hiilihydraatteja, valkuaisaineita ja kivennäisiä.

Hävikin laskeminen auttaa arvioimaan säilönnän onnistumista:
*   **Tavoite:** 5–8 % hävikki.
*   **Huono taso:** Yli 15 % hävikki.

Korkea hävikki on merkki mahdollisista ongelmista rehunkorjuussa tai säilönnässä, kuten rehun lämpenemisestä. Huonolaatuinen rehu voi heikentää lehmien terveyttä ja maidon laatua.

## €Nurmi-laskuri

VarmaNurmi-hankkeessa kehitetty **€Nurmi-laskuri** auttaa tiloja selvittämään säilörehuhävikin määrän vertailemalla eläinten rehun käyttöä ja tilalla tuotetun säilörehun määrää. Laskuri on saatavilla Savonia-ammattikorkeakoulun OpenEdu-Moodlessa (kurssiavain: €Nurmi).

## Opinnäytetyön tulokset ja vertailuaineisto

Opinnäytetyössä tehtiin laskelmat neljälle itäsuomalaiselle maitotilalle, mikä loi vertailuaineiston tuotantokustannusten arviointiin. Tulokset vaihtelivat merkittävästi tilojen välillä:

| Kohdetila | Tuotantotapa | Huomioita |
| :--- | :--- | :--- |
| Kohdetila 1 | Tavanomainen | Yhteistyö kolmen muun tilan kanssa, yhteisomistuksessa oleva kalusto. |
| Kohdetila 2 | Tavanomainen | - |
| Kohdetila 3 | Tavanomainen | Urakoitsija tekee säilörehun, korkein tuotantokustannus (37,29 snt/kg ka). |
| Kohdetila 4 | Luomu | Kalliimmat ostopanokset, ei lannoitteita, pienemmät sadot. |

Laskelmiin vaikuttavat tekijät:
*   Urakoitsijan käyttö vs. oma työ.
*   Yhteistyö muiden tilojen kanssa.
*   Lannoitteiden käyttö.
*   Peltorakenteet ja salaojitukset.
*   Huolto- ja kunnossapitokustannukset.

## Tietoa hankkeesta

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi **VarmaNurmi-hanke**, joka oli Luonnonvarakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun ja ProAgria Itä-Suomen yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena oli lisätä nautakarjatilojen tuotantovarmuutta nurmen viljelyssä sään ääri-ilmiöiden yleistyessä.

**Kirjoittaja:** Minna Ruokolainen, agrologiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi.

## Lähteet

[1] MOISIO, Tauno ja HEIKONEN, Matti 1992. AIV-rehun perusteet.
[2] VIITALA, Hannu ja KÄRKKÄINEN, Leena 2020. €Nurmi auttaa selvittämään tuotantokustannukset. Nauta 05/2020, 30.
[3] JAAKKOLA, Seija, SAIRANEN, Auvo, NOUSIAINEN, Juha ja RINNE, Marketta 2010. Säilöntämenetelmien soveltuvuus eri nurmirehutyypeille. Julkaisussa: HARMOINEN, Taina (toim.) Nurmirehujen tuotanto ja käyttö.