# Sairaanhoitajat turvallisuuskulttuurin ylläpitäjinä

> Asiakas- ja potilasturvallisuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joilla voidaan varmistaa hoidon ja palvelujen turvallisuus ja suojata asiakkaita ja potilaita vahingoittumasta.

## Turvallisuuskulttuuri terveydenhuollossa
Sosiaali- ja terveysministeriön laatima asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia 2022–2026 ohjaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Turvallisuus tarkoittaa toimivaa tiedonkulkua, turvallisia tiloja, laitteita, tarvikkeita ja tietojärjestelmiä sekä niiden asianmukaista käyttöä. Myös lääkehoito ja siihen liittyvä lääketurvatoiminta ovat keskeisiä osa-alueita.

Turvallisuuskulttuuri on osa organisaatiokulttuuria, johtamista ja näyttöön perustuvia toimintatapoja, jotka tukevat henkilöstön laadukasta työskentelyä ja ehkäisevät järjestelmävirheitä. Sairaanhoitajalta odotetaan aktiivista toimijuutta tämän kulttuurin ylläpitäjänä.

## Sairaanhoitajan rooli riskienhallinnassa
Sairaanhoitajalla on valmiudet havaita, puuttua ja ehkäistä potilaan terveyttä uhkaavia riskitekijöitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit jaotellaan henkilöstöön, toimintaan, toimitiloihin sekä ulkoisiin ja ulkopuolisille aiheutuneisiin riskeihin. Sairaanhoitajat osallistuvat sekä strategiseen että operatiiviseen riskienhallintaan:
* Tunnistamalla työskentelyn riskejä
* Viestimällä riskeistä eteenpäin
* Perehdyttämällä muuta henkilökuntaa ja potilaita turvalliseen toimintaan
* Noudattamalla organisaation turvallisuussuunnitelmaa

## Haittatapahtumien seuranta ja menetelmät
Tutkimusten mukaan yli puolet haittatapahtumista olisi estettävissä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää psykiatrisiin potilasvahinkoilmoituksiin. Työkaluja turvallisuuden parantamiseen ovat:
* **HaiPro-järjestelmä:** Käytetään vaaratapahtumien raportointiin yksiköiden sisällä.
* **Global Trigger Tool:** Menetelmä lääketieteellisen hoidon haittatapahtumien analysoimiseksi.
* **ISBAR-menetelmä:** Suullisen tiedonkulun yhdenmukaistamiseen.
* **SWOT-analyysi:** Työyksiköiden turvallisuusriskien tunnistamiseen.
* **Tarkistuslistat:** Varmistavat hoidon tasalaatuisuutta ja lääkitysturvallisuutta eri hoitokokonaisuuksissa.

## Erityiskysymykset: Lapsen kaltoinkohtelu ja väkivallan uhka
Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on lakiin perustuva ja eettinen velvollisuus puuttua lapsen kaltoinkohteluun. Tämä voi ilmetä fyysisenä, henkisenä tai seksuaalisena väkivaltana tai laiminlyöntinä. Perhesuhdeväkivaltaa kohdanneiden potilaiden auttamisessa käytetään THL:n MARAK-toimintamallia.

Henkilökunnan turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, kuten aggressiiviseen käytökseen, varaudutaan:
* **AVEKKI- ja MAPA-koulutuksilla:** Väkivallan ennaltaehkäisy ja hallinta.
* **KUKIPASO-mallilla:** Kuuntele, kiitä, pahoittele, sovi jotain.

Lisäksi työturvallisuutta voivat vaarantaa henkilöstön päihteiden ongelmakäyttö tai e-pelaaminen, joihin esihenkilöiden tulee puuttua ohjaamalla työntekijä työterveyshuoltoon.

## Kirjoittajat
* **Henriikka Kokkonen**, sairaanhoitajaopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Eeva-Riitta Ylinen**, TtT, Hoitotyön lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu