# Säröistä uudenlainen ammatti-identiteetti

> Kuka minä olen muusikkona, opettajana tai artistina? Mikä on minun ääneni musiikissa, tyylini ja mitkä ovat minun vahvuuteni?

## Johdanto
On yleistä, että opintojen aikana kokee huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta. Ammattiopinnoissa oma ammatti-identiteetti alkaa muodostua uudestaan, ja sen rakentamiseen saattaa liittyä paljon epävarmuutta, varsinkin aikuisiällä. Tässä artikkelissa tarkastelemme identiteetin muodostumista, muusikon minäkuvaa, säröpedagogiikan käsitettä sekä keinoja identiteetin jälleenmuodostusprosessissa syntyvien tunteiden käsittelyyn.

## Identiteetin ja ammatti-identiteetin muodostuminen
Identiteetti ei ole kiinteä käsite, vaan jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, joka koostuu rooleista, joita omaksumme tai torjumme. Se kumpuaa ihmisen tarpeesta kuulua yhteisöön ja ymmärtää itseään muiden perspektiivistä.

Ammatti-identiteetti sisältää henkilön omat arvot ja päämäärät sekä käsityksen siitä, mihin ryhmään hän haluaa kuulua. Se ei keskity vain työsuoritukseen, vaan tarjoaa myös merkitystä elämään. Kehitys alkaa jo opiskeluaikana, jolloin opiskelija rakentaa uskoaan omaan osaamiseensa.

## Musiikillinen identiteetti
Musiikillinen identiteetti alkaa muodostua jo lapsuudessa. Musiikkisuhde määrittää roolimme musiikin parissa – olemme joko kuuntelijoita, esiintyjiä, muusikoita tai säveltäjiä. Muusikon identiteettiä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta:
*   **Sosiaalinen ulottuvuus:** Oppimisympäristön käytänteet, arvot, kulttuuri ja aika.
*   **Personaalinen ulottuvuus:** Miten henkilö ilmaisee itseään musiikin kautta ja erottuu muista.

Musiikkialalla on tavallista, että muusikon ammatti-identiteetti ja henkilökohtainen minäkuva kasvavat yhteen, mikä voi hämärtää niiden välisiä rajoja.

## Säröpedagogiikka oppimisen välineenä
Instrumenttitunneilla käytetty "säröpedagogiikka" tarkoittaa opettajan tietoista tapaa tehdä särö opiskelijan ammatti-identiteetin kuplaan. Tämä särö on välttämätön vaihe aikuisen oppijan kohdalla, sillä se rikkoo rutiineja ja mahdollistaa uuden oppimisen.

Tämä prosessi voi olla kivulias ja aiheuttaa epävarmuutta tai ahdistusta. Tällöin opettajan eettinen vastuu korostuu: opettajan on käytettävä dialogista ohjausta, jotta särö ratkeaa opiskelijalle myönteisellä tavalla ja kehittää kriittistä ajattelua.

## Itseheijastuksen merkitys
Muusikkouden hahmottaminen on elinikäinen prosessi. Opiskeluaika on murrosvaihe, jossa omaa näkemystä on haastettava ammattitaidon kehittämiseksi. Epävarmuuden hallitsemiseksi ja yhteyden säilyttämiseksi omaan minuuteen, olemme kehittäneet seuraavat itseheijastuskysymykset:

### Vaihe 1: Menneisyys
*   Miten aiemmat kokemukset ovat vaikuttaneet minun musiikki-identiteettiini?
*   Mitä olen opiskeluaikana saavuttanut?

### Vaihe 2: Nykyhetki
*   Minkälaisia tunteita musiikki nyt herättää minussa?
*   Miltä tuntuu aiemman identiteetin muuttuminen uudenlaiseksi ammatti-identiteetiksi?
*   Uskallanko puhua tunteistani opettajalleni?
*   Olenko armollinen itselleni?

### Vaihe 3: Tulevaisuus
*   Mitä koen, että saan irti tästä murrosajasta? Mitä se minulle tarjoaa?
*   Mikä inspiroi minua? Mitä uutta haluaisin kokeilla seuraavaksi?
*   Mitkä arvot ovat minulle ammattilaisena tärkeitä?

***

**Kirjoittajat:**
*   Anna Adamopoulou, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Tara Vepsäläinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

**Lähteet:**
*   Aitoaho, S. 2016. Aikuinen tarvitsee elämäänsä särön, jotta oppisi uutta. Kalevala 19.10.2016.
*   Blom, H. 2015. Mitä minusta tulee isona? Tapaustutkimus kolmen musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatti-identiteetistä. Maisterin tutkielma. Taideyliopisto.
*   Kukkanen, E. 2017. Näkökulmia musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ammatilliseen identiteettiin. Pro-gradu tutkielma. Oulun Yliopisto.
*   Malinen, A. 2000. Towards the essence of adult experiential learning: a reading of the theories of Knowles, Kolb, Mezirow, Revans and Schön. Väitöskirja. Jyväskylä Yliopisto.
*   Patama, M. 2017. Minä en ole muusikko. Muusikkous ja identiteetti. Opinnäytetyö, AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
*   Pitkänen, R. 2020. Musiikkipedagogiopintojen vaikutus pop-jazz-laulunopettajan ammatti-identiteettiin. Opinnäytetyö, AMK. Oulun Ammattikorkeakoulu.
*   Sallinen, P. & Malinen, A. 2004. Opettajuus rakentuu ihmistuntijuudesta ja asiantuntijuudesta. Opettajuus muutoksessa. Aikuiskasvatuksen 43. vuosikirja.
*   Sarja, A. 2003. Dialogioppiminen opetuksen ohjaustilanteissa. Julkaisussa Tutkimuksia Opetusharjoittelun Ohjauksesta. Suomen Harjoittelukoulut.