# Selviämisasema tavoittaa ja tukee - Savonia-AMK

> Paula Jormanainen selvitti Ylä-Savossa selviämisaseman vaikuttavuutta opinnäytetyönään.

## Selviämisaseman rooli ja palvelut
Selviämisasema tarjoaa asiakkailleen turvallisen selviämisen päihteidenkäytön jälkeen. Matalan kynnyksen palveluna toimivalle selviämisasemalle voi hakeutua itse, läheisen saattelemana tai esimerkiksi ensihoidon tuomana. Se toimii myös jatkohoitopaikkana, kuten päivystyksestä siirretyille potilaille.

Asiakkaat tulevat selviämisasemille eri syistä: osa on sammunut, kun taas toiset ovat saattaneet satuttaa itsensä ja tarvitsevat tarkempaa seurantaa vakavampien seurausten ehkäisemiseksi. Ammattilaiset seuraavat asiakkaiden vointia tiiviisti.

Päihtyneenä mielenterveyshäiriöt voivat aktivoitua, ja itsetuhoiset ajatukset tai ahdistuneisuus voivat lisääntyä. Moni kokee selviämisaseman turvalliseksi tilaksi, jossa ammattilaisen kanssa käydyt keskustelut helpottavat oloa. Palvelu ei ole tarkoitettu vain pitkäaikaisille päihdehäiriöistä kärsiville, vaan apua löytyy myös työelämässä oleville ja perheellisille. Nykyajan selviämisasema tarjoaa jatkohoitoa sekä tukea psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

## Opinnäytetyön havainnot vaikuttavuudesta
Paula Jormanaisen opinnäytetyö Ylä-Savon selviämisaseman vaikuttavuudesta osoittaa, että säännöllinen vuorokausirytmi on keskeinen tuki kuntoutumisessa ja arjessa. Selviämisasemalla vieroitusoireita on helpompi kestää, ja tarvittaessa saatavilla on lääkehoidollista apua.

### Vertaistuen merkitys
Vertaistuki koetaan yhdeksi merkityksellisimmistä tukimuodoista. Sitä voi saada kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa tai ryhmämuotoisena, kuten AA- tai NA-ryhmissä. Myös omaisille ja läheisille on omia vertaistukiryhmiä. Julkiset palvelut hyödyntävät yhä enemmän ryhmätoimintaa, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö voi toimia ryhmänvetäjänä, mikä edistää asiakaslähtöisempää palvelukehitystä.

## Motivoiva keskustelu ja varhainen tuki
Selviämisasemahoito tavoittaa myös ensikertalaisia, joilla ei välttämättä ole aiempaa huolta päihteiden käytöstä. Motivoivalla keskustelulla voidaan asiakasta arvostaen herätellä miettimään omaa käyttöä ja saada apua vähentämiseen ennen ongelmien laajentumista.

Ammattilaisen tehtävä on kuunnella ja reflektoida asiakkaan kertomaa, mikä auttaa ylläpitämään asiakkaan sisäistä motivaatiota – joka on avainasemassa muutoksessa.

## Palveluiden kustannustehokkuus ja tulevaisuus
Päihteiden käyttöön liittyy usein toistuvia, äkillisiä terveyspalvelukäyntejä, jotka voivat kuormittaa päivystysyksiköitä. Päihdehaittojen tunnistaminen, asiakaslähtöinen vuorovaikutus sekä mielenterveys- ja päihdeosaaminen tekevät palvelukäynneistä mielekkäämpiä ja kustannustehokkaampia.

Jormanaisen opinnäytetyön perusteella hyvinvointialueiden tulee kiinnittää erityistä huomiota mielenterveys- ja päihdeasiakkaisiin, jotka käyttävät keskimäärin paljon sosiaali- ja terveyspalveluita. Selviämisasemahoito tavoittaa tarvitsijat matalalla kynnyksellä ja mahdollistaa palveluohjauksen samalla kertaa.

## Kirjoittajat
*   **Paula Jormanainen**, Hyvinvointikoordinaattori-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Pirjo Turunen**, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

*Opinnäytetyö on luettavissa [www.theseus.fi](http://www.theseus.fi)-sivustolta elokuusta 2022 alkaen.*

## Lähteet
*   Aalto, Mauri, Alho, Hannu ja Niemelä Solja 2018. Huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäyttö. Teoksessa Huume- ja lääkeriippuvuudet. Duodecim oppikirjat.
*   Hakala, Tiina 2020. Hoitohenkilökunnan asenteet ja osaaminen alkoholista päihtyneen potilaan hoidossa päivystyksessä. [Trepo](https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123377/978-952-03-1693-8.pdf?sequence=2&isAllowed=y)
*   Levola, Jonna, Lönnqvist, Jouko ja Niemelä, Solja 2021. Päihdehäiriöt. Teoksessa: Psykiatria.