# Suomalainen korkeakoulu ja yhteiskunta kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta

> Korkeakoulujen toimenpiteillä on keskeinen rooli kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnissa, maahantulossa, opintojen etenemisessä ja valmistumisessa.

## Johdanto
Korkeakoulujen toimenpiteillä on keskeinen rooli kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnissa, maahantulossa, opintojen etenemisessä ja valmistumisessa. Myös integroitumisessa yhteiskuntaan ja työllistymisessä korkeakoulujen pitää tukea kansainvälistä tulijaa. Viiden eurooppalaisen korkeakoulun Erasmus+-rahoitteisessa *LEARNING to live and work together* -projektissa selvitettiin, millaisia puutteita korkeakoulujen tarjoamassa tuessa vielä on ja miten niihin pyritään vastaamaan.

## Integraatio ja työllistyminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön vision mukaan Suomesta kehittyy osaavimman työvoiman kotimaa. Tämän saavuttamiseksi Suomen on lisättävä koulutusperäistä maahanmuuttoa ja varmistettava kansainvälisten osaajien työllistyminen. Integraatio ymmärretään prosessina, jossa yksilö sopeutuu vastaanottavaan kulttuuriin säilyttäen samalla eheyden tunteen suhteessa aiempiin kokemuksiinsa.

Suomessa integraatiota vaikeuttaa usein yhteisen kielen puute, sillä monissa toimintaympäristöissä ei voi asioida englanniksi. Lisäksi suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsee paradoksi: suoraan ulkomailta rekrytoitu nähdään kansainvälisenä osaajana, kun taas Suomessa tutkinnon suorittanut ulkomaalaistaustainen saattaa kohdata epävakaan työmarkkina-aseman puutteellisten kielitaitojen tai kulttuurisidonnaisten työelämätaitojen vuoksi.

## Tilastotietoa kansainvälisistä opiskelijoista
* Vuonna 2018 Suomen korkeakouluopiskelijoista 7,4 % oli ulkomaalaisia.
* Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut noin 30 % vuodesta 2009.
* Vuonna 2017 lähes puolet (45 %) ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista tuli Aasiasta ja noin neljännes (24 %) EU- tai ETA-maista.
* Tavoitteena on kasvattaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 15 000:een vuoteen 2030 mennessä.

## Opiskelijoiden kokemukset ja tuen tarpeet
*International Student Barometer* (ISB) -kyselyiden mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä opetuksen laatuun ja henkilökunnan saatavilla oloon, mutta uraohjauksessa on havaittu puutteita. Opiskelijat toivovat:
* Enemmän tutorointia ja vertaistukea.
* Tukea työllistymiseen liittyvään byrokratiaan.
* Suomen kielen ja kulttuurin opetusta.
* Selkeämpää ja monikanavaisempaa tiedotusta (teksti, video, kasvokkain).

## LEARNING to live and work together (L2L) -projektin havainnot
Projektissa hyödynnettiin aivoriihimenetelmää (Nominal Group Technique) kansainvälisten opiskelijoiden tuen tarpeiden kartoittamiseen. Keskeisiä haasteita olivat:
* **Kieli:** Asioimiskieli virastoissa on suomi.
* **Arkikäytännöt:** Pankkitilien avaaminen, verkkopankkitunnukset ja ruokakulttuuriin liittyvät erot hämmentävät.
* **Sosiaalinen tuki:** Tarve ryhmäkeskustelualustoille ja vertaistuelle jo ennen opintojen alkua.
* **Kulttuurinen perehdytys:** Tarve ymmärtää suomalaista epämuodollisuutta ja viestintäkulttuuria (esim. kysymysten kysyminen ääneen).

## Tulevaisuuden näkymät ja kehitystoimet
Valtioneuvoston tavoitteena on, että 75 % ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista työllistyy Suomeen. Kehitteillä on useita tukitoimia:
* **Mobiilisovellus ja tietopankki:** L2L-projektin tuotoksia tiedonhakuun.
* **Harjoittelusillat:** Yhteistyö työelämän kanssa harjoittelupaikkojen varmistamiseksi.
* **Kielikoulutus:** Valtakunnalliset mallit suomen kielen oppimiseen (esim. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston koordinoima toiminta).
* **SIMHE-toiminta:** Maahanmuuttaneiden ohjaus korkeakoulutukseen.
* **Monimuotoisuusohjelmat:** Työelämän syrjinnän vähentäminen ja rekrytointiosaamisen lisääminen (esim. Talent Boost -ohjelma).

## Kirjoittajat
* **Katri Huuskola**, hoitotyön lehtori, Savonia-amk
* **Kukka-Maaria Raatikainen**, suomen kielen ja viestinnän lehtori, Savonia-amk