# Tarvitsenko tämän vaatteen oikeasti?

> Onko kuluttajien aika herätä ja siirtyä pikamuotikulttuurista vastuulliseen vaatteiden kuluttamiseen?

## Vaatteiden tarve ja teollisuuden ongelmat
Vaatteet ovat välttämättömiä suojan ja lämmön kannalta, mutta ne toimivat myös tärkeänä itseilmaisun välineenä, joka kertoo kantajansa arvoista ja identiteetistä. Nykyisessä vaatebisneksessä on kuitenkin vakavia ongelmia. Vaateteollisuus kuormittaa ympäristöä energian, veden ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksella. Sosiaalisen vastuun puolella ongelmina ovat epäinhimilliset työolot ja alipalkkaus. Pikamuodin ja ultrapikamuodin myötä vaatteiden kulutus on kiihtynyt, mikä herättää kysymyksen: tarvitsemmeko todella näin paljon vaatteita?

## Vastuullinen kuluttaminen ja hankintajärjestys
Vastuullinen kuluttaminen alkaa kysymyksellä: "Tarvitsenko tätä vaatetta oikeasti?" Ensisijaisesti vaatteita tulisi hankkia vain todelliseen tarpeeseen. Vaihtoehtoja uudelle ostamiselle ovat kirpputorit, Second hand -verkkokaupat, vaatteiden vuokraaminen tai lainaaminen.

Jos uuden vaatteen hankinta on välttämätöntä, Outi Pyy (2021) on määritellyt vastuullisen hankintajärjestyksen:
1. Osta käytettynä
2. Osta Suomessa valmistettua
3. Osta suomalaisen yrityksen tuote, joka on valmistettu EU-alueella
4. Osta suomalaisen yrityksen laadukas tuote, joka on valmistettu EU-alueen ulkopuolella
5. Osta vastuullisen ulkomaisen valmistajan tuote suomalaisesta verkkokaupasta
6. Osta vastuullisen ulkomaisen valmistajan tuote ulkomaalaisesta verkkokaupasta
7. Osta halpamerkin tuote suomalaisesta kivijalkaliikkeestä
8. Osta halpamerkin tuote ulkomaisesta verkkokaupasta

Suomessa valmistettujen tuotteiden suosiminen on perusteltua laadun, eettisyyden, läpinäkyvyyden ja kotimaisten työpaikkojen tukemisen vuoksi. Halpojen tuotteiden ostaminen ei ole koskaan vastuullinen valinta.

## Sertifioinnit ja viherpesu
Tuotteen eettisyyttä ja ekologisuutta voi arvioida sertifikaattien avulla. Yleisiä järjestelmiä ovat muun muassa:
* **BSCI:** Sosiaalisen vastuun aloite.
* **BCI, GOTS ja Reilu Kauppa:** Kattavat sekä eettisyyden että ympäristövastuun.

Kuluttajan tulee olla tarkkana "vihreiden väittämien" suhteen, sillä markkinoilla esiintyy viherpesua. Lainsäädännöllä pyritään tulevaisuudessa rajoittamaan yritysten harhaanjohtavaa vastuullisuusmarkkinointia.

## Materiaalit ja vaatehuolto
Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys ilmastovaikutuksiin. Kierrätysmateriaalien käyttö vähentää kasvihuonepäästöjä, ja teknologian kehittyessä niiden laatu vastaa nykyään neitseellisiä materiaaleja. Suomessa kehitetään parhaillaan uusia biopohjaisia kuituinnovaatioita, kuten selluloosapohjaisia ratkaisuja.

Vastuulliseen kuluttamiseen kuuluu myös vaatteiden huoltaminen:
* Noudata pesuohjeita.
* Pese vaatteita vain tarvittaessa; tuuletus tai tahranpoisto riittää usein.
* Korjaa vaatteita elinkaaren pidentämiseksi.

## Tekstiilien kierrätys
Kun vaate ei enää sovi tai sille ei ole käyttöä, se tulee kierrättää. Vuoden 2023 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä tekstiilijäte on lajiteltava erikseen, eikä se kuulu sekajätteeseen. Poistotekstiilejä hyödynnetään raaka-aineena uusien tuotteiden valmistuksessa, ja Suomi on tässä kehityksessä edelläkävijä.

## Lähteet
* Eetti Ry 2009. BSCI – yritysjohtoinen vastuualoite.
* Ellen MacArthur Foundation, 2017. A New Textiles Economy: Redesigning fashion’s future.
* Finnwatch 2022. Mitä pikamuodin jälkeen? Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vaate- ja tekstiiliteollisuudessa.
* Heino, Anna, ym. 2020. Hiilineutraali tekstiiliala – tiekartta.
* Piipponen, Sarita 2019. Vaatteilla viestitään arvoja ja identiteettiä.
* Pyy, Outi 2021. Mikä on vastuullisuuden minimi?