# Toimivan yhteisopettajuuden edellytyksiä ovat avoin dialogi ja jaettu näkemys pedagogiikasta ja tavoitteista

> Yhteisopettajuus KAVA-koulutuksessa sisälsi muutakin kuin konkreettisen opettamisen yhdessä, sillä toteutuksen lisäksi myös suunnittelu ja arviointi hoidettiin kahden opettajan yhteistyöllä.

## KAVA-koulutuksen tausta
Ammattikorkeakoulut Savonia ja Karelia sekä Itä-Suomen yliopisto toteuttivat kolmen korkeakoulun yhteistyönä MOKOMA-hankkeen, jossa syntyi KAVA-koulutus (asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille). Koulutuksen tarkoituksena oli madaltaa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kynnystä saada osaamistaan vastaavaa työtä Suomessa. Koulutus sisälsi urasuunnittelua, työelämätaitoja, suomen kieltä ja työharjoittelun.

## Yhteissuunnittelu opetussuunnitelmatyön perustana
KAVA-koulutus muodostui kuudesta viiden opintopisteen opintojaksosta. Opetussuunnitelmatyö eteni yhteissuunnitteluna, jossa hanketyöntekijät kolmesta korkeakoulusta laativat yhdessä rungon. 

Yhteissuunnittelun hyödyt:
* Vältettiin opintojaksojen päällekkäisyydet.
* Varmistettiin jaetut tavoitteet ja yhteinen näkemys koulutuksen päämääristä.
* Hitsasi hanketyöntekijät toimivaksi tiimiksi.
* Nopeutti työskentelyä jatkossa.

## Yhteisopettajuuden käytännöt
Koulutuksessa hyödynnettiin joustavasti erilaisia yhteisopettajuuden muotoja (Lock ym. 2016):
1. Yksi opettaa, yhdessä suunnitellaan ja analysoidaan.
2. Teemaopettajuus (kukin vastaa omasta aihekokonaisuudestaan).
3. Rinnakkaisopettajuus (samaa aihetta opetetaan ryhmille erikseen).
4. Vaihtoehtoinen opetus (toinen opettaa isompaa ryhmää, toinen ohjaa pienempää).
5. Tiimiopettajuus (kouluttajat opettavat samaa kokonaisuutta yhdessä).
6. Toinen opettaa, toinen avustaa.

Käytännön toteutuksessa suomen kielen etätunneilla vetovastuu vaihteli, ja toinen opettaja tuki oppimista esimerkiksi chatin kautta. Opetus oli dialogista, mikä toimi samalla kielenkäyttömallina opiskelijoille. Pienryhmätyöskentelyssä kahden opettajan läsnäolo mahdollisti tehokkaamman ohjauksen.

## Arviointi ja pedagoginen yhtenäisyys
Vaikka jokaiselle opintojaksolle nimettiin vastaava opettaja teknistä kirjaamista varten, suunnittelu ja arviointi hoidettiin yhteistyönä. Yhteiset arviointikriteerit ja tehtävien jakaminen vähensivät työmäärää ja lisäsivät arvioinnin luotettavuutta. Yhteisopettajuus edellyttää jaettua pedagogista näkemystä oppimisesta, opettamisesta sekä opettajan ja opiskelijan rooleista.

## Yhteisopettajuuden edellytykset ja haasteet
Onnistuneen yhteisopettajuuden tärkeimmät edellytykset ovat:
* Yhteinen suunnitteluaika.
* Vahva luottamus työparin ammattitaitoon.
* Aito halu yhteistyöhön ja tasapuolisuus.
* Kyky reflektoida omaa toimintaa ja peilata sitä työparin pedagogisiin valintoihin.

Yhteisopettajuus haastaa perinteisen, itsenäisen opettajuuden, mutta tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja työn jakamiseen vahvuuksien mukaan.

## Hyödyt opiskelijoille
Opiskelijoille yhteisopettajuus näyttäytyy laadukkaana opetuksena:
* Enemmän tukea ja nopeampaa palautetta.
* Monipuolisempi osaaminen ja erilaiset näkökulmat.
* Opetusmenetelmien moninaisuus, joka lisää kiinnostusta.
* Opettajien tiimimäinen toiminta luo turvallisen ja tuetun oppimisympäristön.

## Työhyvinvointi
Yhteisopettajuus lisää opettajan työhyvinvointia, sillä ongelmien ratkominen yhdessä on helpompaa ja arviointitaakka jakautuu. Vaikka yhteisopettajuus vaatii resursseja, se vähentää rutiineihin kuluvaa aikaa ja rikastuttaa opettajien ammattitaitoa.

***

**Kirjoittajat:** MOKOMA-hanke / suomen kielen ja viestinnän lehtorit Johanna Järveläinen (Karelia) ja Veronika Mysheva (Savonia), suomi toisena kielenä -kouluttaja Virpi Moilanen (UEF)

**Lähteet:**
* Bacharach, N. & Heck, T. W. 2007: Co-Teaching In Higher Education. Journal of CollegeTeaching & Learning, 4 (10), 19–26.
* Lock, C., Lisella, R. & Ferreira, R. 2016: The Lived Experiences of Instructors Co-teaching in Higher Education. Brock Education Journal, 26 (1), 22–35.