# Tuen tarpeet jälkihuollossa

> Jälkihuollossa olevan itsenäistyvän nuoren saama psykososiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeä asia.

18.11.2022

## Jälkihuollon ajankohtaisuus ja tilastot
Nykyään puhutaan paljon jälkihuollosta ja jälkihuollon piirissä olevien tuen tarpeesta. Aihe nousi ajankohtaiseksi, kun jälkihuollon ikäraja nostettiin vuonna 2020 21 vuodesta 25-vuoteen. Nuorten itsenäistymistä voidaan tukea eri tavoin mm. psykososiaalisin, taloudellisin ja vertaistuen keinoin.

Jälkihuolto on ajankohtainen myös maailmanlaajuisesti. Vuonna 2021 Manner-Suomessa oli jälkihuollon piirissä 5766 nuorta, joista 58 % oli naisia (Hirschovits-Gerz, Wecroth, Ikonen & Heino 2021, 7). Kuutoskaupungeissa (Helsinki, Vantaa, Espoo, Oulu, Tampere & Turku) tehtiin vuonna 2020 kaikkiaan 57 342 lastensuojeluilmoitusta.

## Jälkihuollon tavoitteet ja tukimuodot
Jälkihuollon tarkoituksena on tukea sijaishuollosta siirtyneen nuoren kotiutumista, ylläpitää sijaishuollossa saavutettuja myönteisiä asioita, opettaa nuorelle valmiudet itsenäiseen elämään sekä huolehtia tuen saatavuudesta. Tähän pyritään neuvonnalla, henkisellä tuella, ohjauksella ja palveluilla. Asumisen järjestäminen ja taloudellinen tuki ovat keskeisiä tukimuotoja.

Psykososiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeää. Yksi hyväksi havaittu muoto on vertaistuki, joka auttaa nuorta löytämään yhteyden muihin samassa elämäntilanteessa oleviin. Lisäksi henkilökohtainen ohjaus auttaa arjen hallinnassa, kuten virastoasioinnissa, lomakkeiden täytössä ja palveluohjauksessa (esim. TE-palvelut ja terveyspalvelut).

## Haasteet ja kehitystarpeet
Jälkihuollossa olevat nuoret kokevat itsenäistymisen usein pelottavana, ja riski syrjäytymiseen on olemassa. Sosiaalityöntekijöiden aikaa vievä dokumentointi ja paperityö voivat vähentää asiakastyöhön käytettävää aikaa. Suomessa olisi tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn ja vahvistaa vertaistukitoimintaa, kuten Vamos-toiminnan kaltaisia malleja.

Nuoren itsenäistymisen onnistumiseksi on turvattava:
*   Asunto ja itsenäisen asumisen mahdollistaminen.
*   Riittävä taloudellinen tuki.
*   Asianmukainen kuntoutus ja mahdollisuus kouluttautua työelämään.

## Tutkimustuloksia
YAMK-opinnäytetyönä toteutettu kuvaileva kirjallisuuskatsaus osoittaa, että tukimuotoja on olemassa, mutta niitä tulee kehittää ja kohdentaa paremmin. Keskeisiä havaintoja:
*   Jälkihuollon tarve tulee todennäköisesti lisääntymään lastensuojeluilmoitusten kasvun ja koronapandemian aiheuttaman pahoinvoinnin myötä.
*   Tärkeintä on luotettava aikuinen, johon nuori voi turvautua.
*   Nuoren osallistuminen oman jälkihuollon suunnitteluun edistää itsenäistymistä.
*   Nuoret tarvitsevat erityisesti apua asunnon hankinnassa, taloudellisissa asioissa sekä etuuksien hakemisessa.

**Kirjoittaja:**
Heli Jussila, Hyvinvointikoordinaattori YAMK, Savonia ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Hirschovits-Gerz, Tanja, Wecroth, Niina, Ikonen, Veera & Heino, Tarja 2021. YEE-hankkeen valtakunnalliset kuntakyselyt 2021. Yhdessä aikuisuuteen- Elämässä eteenpäin (YEE) – Hanke. 27.10.2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
*   Kaasinen, Minna, Salokekkilä, Pirkko & Häggman-Laitila, Arja 2021. Experiences of Finnish care leavers of their involvement in the aftercare services for child welfare clients. Health Soc Care Community. 2022;30: e95–e104.
*   Kuusikko-työryhmä 2021. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen kaupunki vertailua. Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelut ja kustannukset vuonna 2020.
*   Laaksonen, Sari 2004. Jälkihuolto-opas. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto ry.
*   Näykki, Ritva 2020. JÄLKIHUOLLOSTA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN Nuorten tuen polut sosiaalityöntekijöiden laatimissa asiakasdokumenteissa. Pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto.
*   Räty, Tapio 2019. Lastensuojelulaki: käytäntö ja soveltaminen. 4. painos. Edita Publishing Oy.
*   Vainio, Satu 2021. JÄLKIHUOLLON TUKI NUOREN AIKUISUUTEEN KASVUSSA. Kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Sosiaalityö. Tampereen yliopisto.