# Turvallisuusfokusoidun arviointijakso -työskentelyn vaikutuksia parisuhdeväkivallan loppumiseen

> Opinnäytetyössä tutkittiin Turvallisuusfokusoidun arviointijakso -työskentelyn vaikutuksia parisuhdeväkivallan loppumiseen parisuhteissa.

## Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman YAMK-opiskelija, sairaanhoitaja Marianna Kettunen selvitti opinnäytetyössään Turvallisuusfokusoidun arviointijakso -työskentelyn vaikutuksia parisuhdeväkivallan loppumiseen.

Parisuhdeväkivalta on vakava ja yleinen ongelma. Yleinen käsitys on usein, että väkivaltatyötä ei voi tehdä pariskuntana ja että suhteen päättäminen on ainoa keino väkivallan lopettamiseksi. Kuitenkin monet parit toivovat väkivallan loppuvan ja suhteen jatkuvan, minkä vuoksi on tärkeää tarjota mahdollisuuksia tällaiseen lähisuhdeväkivaltatyöhön.

Tutkimus toteutettiin osana Hyvä Mieli ry:n *Turvallinen perhe* -hanketta (2018–2021). Kohderyhmänä olivat pohjoissavolaiset pariskunnat, joiden suhteessa esiintyi väkivaltaa. Työskentely perustui kansainvälisesti kehitettyihin ja tutkittuihin lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalleihin.

## Työskentelyn edellytykset ja turvallisuus
Lähisuhdeväkivaltatyö pariskuntien kanssa on mahdollista vain, kun työntekijöillä on riittävä ammattitaito ja osaaminen. Työskentely edellyttää, että molemmat osapuolet kokevat tilanteen turvalliseksi.

Työskentely ei ole mahdollista, jos:
* Kyseessä on väkivaltaterrori.
* Väkivallan tekijä ei kanna vastuuta omasta käyttäytymisestään.
* Väkivalta jatkuu ja sen uhka on olemassa (tällöin työskentely keskeytetään).

## Tutkimustulokset
Arviointijakson myötä fyysinen ja seksuaalinen väkivalta loppuivat parisuhteissa, ja myös henkinen väkivalta vähentyi. 

* **Fyysinen väkivalta:** Sen loppuminen on ensisijainen tavoite ja edellytys sille, että pariskuntana työskentelyä voidaan jatkaa.
* **Seksuaalinen väkivalta:** Intiimi ja usein piiloon jäävä väkivallan muoto, joka on tärkeää ottaa puheeksi vastaanotoilla.
* **Henkinen väkivalta:** Moninainen ja vaikeasti tunnistettava muoto, jonka ilmenemismuotoja työntekijän tulee aktiivisesti tutkia.

Yhteistyöskentely lisäsi parien tietoisuutta väkivallasta, mukaan lukien aiemmin tiedostamattomat muodot, kuten sosiaalinen ja taloudellinen väkivalta. Tietoisuuden lisääntyminen ja vastuunotto omasta käyttäytymisestä vahvistivat turvallisuuden tunnetta. Sen sijaan alkoholinkäyttö ja väkivallan jatkuminen lisäsivät turvattomuutta ja epävarmuutta suhteen jatkumisesta.

## Työskentelyn vaikuttavat tekijät
Onnistuneen työskentelyn edellytyksiksi nousivat:
* Asiakkaiden kokemus siitä, että heidät kuullaan ja kohdataan.
* Työmenetelmän rakenteet ja systeeminen lähestymistapa.
* Työntekijöiden ammattitaito, reflektiivinen työote ja psykoedukatiiviset menetelmät.
* Pariskuntien oma motivaatio ja sitoutuminen väkivallattomuuteen.

## Kirjoittajat
* **Marianna Kettunen**, sairaanhoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti, YAMK-opiskelija, Master School Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Marja-Liisa Rissanen**, yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Cooper, J. & Vetere, A. 2006. *Domestic Violence and Family Safety; A systemic approach to working with violence in families*. London and Philadelphia: Whurr Publishers.
* Kettunen, M. 2022. *Turvallisuusfokusoitu arviointijakso parisuhdeväkivallan työmenetelmänä Pilottitutkimus: Pariskuntien kokemuksia työmenetelmän vaikutuksista Turvallinen perhe -hankkeessa*. Opinnäytetyö. Master School Savonia-ammattikorkeakoulu.
* Sammut Scerri, C. 2017. *When the Violence Stops: Different Relationships and Different Forms of Violence in the Family*. Teoksessa Intervening After Violence, Therapy for Couples and Families. Switzerland: Springer, 1–18.
* Stith, S. M., McCollum, E. E. & Rosen, K. H. 2018. *Couples Therapy for Domestic Violence: Finding Safe Solutions*. 3. painos. Washington, DC: American Psychological Association.