# Työkyvyn varhaisen tuen johtaminen lähiesihenkilön työssä

> Opinnäytetyössä selvitettiin, miten perusterveydenhuollon esihenkilöt johtavat työkykyä ja minkälaisia haasteita he tunnistavat varhaisen tuen johtamisessa.

## Lähiesihenkilön rooli työkykyjohtamisessa

Lähiesihenkilön työnkuva terveydenhuollossa on monimuotoinen ja pirstaleinen. Työpäivään kuuluu henkilöstöhallinnon tehtävien, suunnittelun ja kehittämisen lisäksi yllättävien tilanteiden selvittelyä, sijaisjärjestelyjä ja yksikön toiminnan varmistamista. Työkykyjohtaminen on kiinteä osa tätä arkea: esihenkilöt huolehtivat henkilöstön jaksamisesta ja osaamisesta, järjestelevät tukitoimia, pitävät työkykykeskusteluja ja selvittelevät työyhteisön ristiriitoja.

Tämä artikkeli perustuu Savonia-ammattikorkeakoulun Master Schoolin YAMK-opinnäytetyöhön (Lappalainen, 2023). Tulosten mukaan esihenkilöt johtavat työkykyä ensisijaisesti tunneälytaidoilla ja läsnäololla, mutta myös asiaosaamisella ja päivittäisjohtamisella. Läsnäolo tarkoittaa tässä yhteydessä helposti lähestyttävyyttä, saatavilla oloa, välittämistä ja kuuntelemista. Luotettava ja vastuunsa kantava esihenkilö luo työyhteisöön turvallisuuden tunnetta. Tunneälytaitojen hyödyntäminen vaatii esihenkilöltä vahvaa itsetuntemusta.

## Tasapainoilua yksilön ja yhteisön välillä

Esihenkilöiden työkykyjohtaminen on jatkuvaa tasapainoilua yksilöllisten ratkaisujen, koko työyhteisön hyvinvoinnin ja yksikön toiminnan varmistamisen välillä. Esihenkilöt joutuvat punnitsemaan tasapuolisuutta suhteessa yksilöllisiin tarpeisiin. Yksittäisen työntekijän rajaton tukeminen voi kuormittaa muuta työyhteisöä, erityisesti jos yksikössä on samanaikaisesti useita rajattuja työnkuvia tai osa-aikaisuuksia. Kilpailu työntekijöistä kuitenkin pakottaa työnantajat tarjoamaan joustavia ratkaisuja, kuten työajan joustoja.

## Varhaisen tuen haasteet ja yhteistyö

Työkyvyn varhainen tuki sisältää sekä ennakoivia että korjaavia toimia. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa työntekijälle kertyy poissaoloja ilman selkeää terveydellistä tai työhön liittyvää syytä. Tulosten mukaan yhteistyö työterveyshuollon kanssa näyttäytyy esihenkilöiden näkökulmasta puutteellisena, eikä työntekijöille saada riittävää varhaista korjaavaa tukea.

Nuorten työntekijöiden lisääntynyt masennus ja ahdistus tuovat uusia haasteita. Jos oireilu kumpuaa laajemmista elämänhaasteista, esihenkilön omat tukikeinot eivät riitä, vaan tarvitaan yhteiskunnallisia muutoksia. Kehityssuuntana esitetäänkin työkykyjohtamisen painopisteen siirtämistä yksilöstä enemmän työyhteisöön, esimerkiksi osallistavien kehittämistyötapojen avulla.

## Resurssien merkitys johtamisessa

Vaikka moni organisaatio panostaa strategiseen työkykyjohtamiseen, esihenkilöiden arki on usein liian kuormitettua sijaisjärjestelyillä ja välttämättömillä rutiineilla. Tämä estää laadukkaan varhaisen tuen toteuttamisen. Strategisen johtamisen ohella on huolehdittava esihenkilöiden edellytyksistä: aikaa ja voimavaroja on jäätävä uuden oppimiseen ja kehittämiseen, mikä edellyttää muun muassa kohtuullista henkilöstömäärää esihenkilöä kohden.

## Kirjoittajat

*   **Lena Lappalainen**, apulaisosastonhoitaja, YAMK-opiskelija (sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen), Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Päivi Tikkanen**, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet

*   Haukka, Eija, ym. 2022. *Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa. Kehittämishankkeen arviointia.* Työterveyslaitos.
*   Lappalainen, Lena 2023. *Työkykyjohtaminen osana lähijohtamisen arkea – Esihenkilöiden näkemyksiä työkyvyn varhaisen tuen johtamisesta.* YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Lehmuskoski, Kristiina, ym. 2022. *Mielenterveyden toimijahahmot. Laadullinen tutkimus nuorista työntekijöistä kuntasektorilla.* Kuntoutus 45 (4), 6-19.
*   Mayer, John D., Caruso, David R. & Salovey, Peter 2016. *The Ability Model of Emotional Intelligence: Principles and Updates.* Emotion Review 8 (4), 290-300.
*   Työterveyslaitos 2023. *Sote- ja kunta-alan tutkimustuloksia 25.1.2023.*
*   Työterveyslaitos & Suomen Mielenterveysseura ry. 2023. *Toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön.*
*   Väänänen, Ari, ym. 2020. *Ajattelu- ja toimintatapojen muutos.* Teoksessa Lauri Kokkinen (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.