# Työn imulla ja yhteisöllisyydellä parempaa työhyvinvointia

> Työn imu koostuu tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisen kokemuksista. Työn imua voidaan kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa.

## Verkostoitumista ja oppimista kuntoutuksen parissa
29.9.2022 kuntoutuksen opettajat ja opiskelijat Metropoliasta, Savoniasta ja Oulun ammattikorkeakoulusta kokoontuivat viettämään iltapäivää verkostoitumisen, yhteisöllisyyden ja työn imun merkeissä. Tapahtuma järjestettiin etäyhteyksin. Webinaarissa ammattikorkeakoulun kuntoutuksen opettajat alustivat päivän aiheita ja opiskelijat pääsivät pienryhmissä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksiaan.

## Työn imun merkitys työhyvinvoinnille
Työn imu koostuu tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisen kokemuksista. Sitä edistää esimerkiksi kehittävä ja monipuolinen työn sisältö, työtovereilta ja esimieheltä saatu tuki sekä riittävä palaute. Työn imun kokeminen on myönteisesti yhteydessä työntekijän terveyteen, työssä viihtymiseen, työsuoritukseen ja työn tulokseen (Hakanen & Perhoniemi 2012, 9).

Työelämän muutosten myötä työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta, mutta samalla kasvavat vaatimukset voivat uhata hyvinvointia. Työn merkityksellisyys, arvostus ja sopiva haasteellisuus lisäävät työn imua (Korpisalo 2020). Se kumpuaa sisäisestä motivaatiosta ja innostuksesta, jotka ovat kestävän hyvinvoinnin lähde, sillä työskentely on tällöin tehokasta ilman voimavarojen kuluttavaa kuormitusta (Martela & Jarenko 2014).

## Etätyö ja työn imu
Koronakriisin myötä lisääntynyt etätyö on vaikuttanut työn imuun. Tutkimusten mukaan työntekijöillä, joilla työn imu oli jo ennestään korkea, se säilyi tai kohosi etätyön aikana. Tähän vaikuttivat kodin toimivuus, työyhteisön tuki, työn oma-aloitteinen kehittäminen ja pystyvyysusko (Mäkikangas, Juutinen, Oksanen & Melin 2020).

## Yhteisöllisyyden rooli
Webinaarin keskusteluissa korostui johtamisen suuri merkitys työn imuun. Esimiehiltä ja työkavereilta saatu kannustus, tuki ja hyvä työilmapiiri nousivat keskeisiksi tekijöiksi. Hyvä ilmapiiri syntyy siitä, että työntekijät kokevat tulevansa kuulluksi, saavat positiivista palautetta ja noudattavat yhteisiä sääntöjä.

Yhteisöllisyyden tunteen saavuttamisessa keskeisiä ovat luottamus, kunnioittaminen ja kommunikaatio. Osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin (THL, 2022). Työroolin selkeys, työasioissa auttavat tutut ja työtehtävien monipuolisuus edistävät yhteisöllisyyttä, mikä vaikuttaa myönteisesti organisaation toimintakykyyn ja jäsenten hyvinvointiin (Lampinen, Viitanen & Konu 2013: 82–83). Yhteisöllisyys luo yhteenkuuluvuutta ja turvaa, ja sen perustana on erilaisuuden hyväksyminen (Salakari 2021).

## Yhteiskehittely työhyvinvoinnin edistäjänä
Webinaarissa opiskelijat tuottivat yhteiskehittelynä kuvauksia siitä, mitä on työhyvinvointia edistävä toiminta verkostossa. Yhteiskehittely on työkalu, jolla etsitään yhteisiä kehittämisen kohteita, ja siinä toimivalla vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys (Alasoini 2011, 104). Kymmenen ryhmää työsti kuvauksia huomioiden työn merkityksellisyyden, yhdessä oppimisen ja toiminnan kehittämisen.

## Kirjoittajat
* Leena Hartikainen, ft, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Tiina Helkiö, sh, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Sirpa Pitkäniemi, ft/sh, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Mari Rosenqvist, ft, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Leena Uhlbäck, sosionomi, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Maria Luojus, FT, kuntoutuksen tuntiopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Alasoini, Tuomo 2011. Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä tavalla? Raportteja 76. Helsinki: Tykes
* Hakanen, Jari & Perhoniemi, Riku 2012. Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen. Työterveyslaitos, Helsinki 2012.
* Korpisalo, Emmi 2020. Työn tuunaamisen vaikutukset työnimuun. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto.
* Lampinen, Mai-Stiina, Viitanen, Elina & Konu, Anne 2013. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus yhteisöllisyydestä työelämässä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2013: 50, 71–86.
* Martela, Frank, Jarenko, Karoliina 2014. Sisäinen motivaatio, tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014.
* Mäkikangas, Anne, Juutinen, Soile, Oksanen, Atte & Melin, Harri 2020. Etätyön ja työn imun muutokset kevään 2020 koronakriisin aikana korkeakouluhenkilöstöllä. Psykologia 55(06), 2020.
* Salakari Minna 2021. Yhdessä onnistumme – yhteisöllisyys on työn voimavara. Talk, Turun amk julkaisu.
* THL julkaisuaika tuntematon. Osallisuus -verkkosivut. Viitattu 1.11.2022.