# Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto terveydenhuollon toimialalla

> Tässä artikkelissa kootaan Matkaselän YAMK-opinnäytetyössään tarkastelemia huomioitavia asioita uuden potilastietojärjestelmän käyttöönottoon terveydenhuollon toimialalla.

## Johdanto
Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönottaminen on merkittävä ponnistus, joka vaatii huomattavia resursseja. Päivitystarve nousee usein siitä, ettei vanha järjestelmä enää vastaa nykyisiä käyttötarpeita tai ylläpidossa on haasteita. Potilastietojärjestelmät ovat moniammatillisia työkaluja, joita käyttävät hoitajat, lääkärit, fysioterapeutit ja sosiaalityöntekijät. Parhaimmillaan järjestelmä tehostaa ajankäyttöä, tukee hoitopäätöksiä ja mahdollistaa tiedolla johtamisen.

## Käyttöönoton haasteet
Järjestelmän vaihtaminen on suuri investointi, joka vaatii rahallista panostusta, henkilöstöresursseja ja aikaa. Alkuvaiheessa työnkulun sujuvuus ja tehokkuus voivat heikentyä, ja uuden järjestelmän opettelu lisää henkilöstön kuormitusta. 

Erityisesti hyvinvointialueiden suurissa kilpailutuksissa haetaan usein yhtä koko alueelle sopivaa järjestelmää. Tällöin on riski, että pienempien erillisjärjestelmien (kuten teho-osaston) erityisvaatimukset jäävät huomioimatta, mikä voi johtaa epäoptimaalisiin valintoihin.

## Suunnittelu ja valmistautuminen
Onnistunut käyttöönotto vaatii:
* **Sitoutuneen johtajuuden:** Projektia johtavalla henkilöllä tulee olla täysipäiväinen rooli ja riittävä päätäntävalta resurssien suhteen.
* **Ominaisuusvaatimusten määrittelyn:** Tarkka listaus halutuista ominaisuuksista ohjaa ohjelmistotoimittajaa.
* **Moniammatillisen suunnittelutiimin:** Loppukäyttäjien osallistaminen eri ammattiryhmistä auttaa arvioimaan työnkulkujen muutoksia ja vähentämään muutosvastarintaa.

## Tekninen toteutus ja integraatiot
Järjestelmän on sovittava paikalliseen IT-arkkitehtuuriin. Keskeisiä huomioitavia asioita ovat:
* Saumaton tiedonkulku järjestelmien välillä.
* Integraatiot muihin käytössä oleviin järjestelmiin.
* Laiteliitäntämahdollisuudet lääkinnällisiin laitteisiin.
* Käyttöliittymän loogisuus ja tiedon haun helppous.

## Koulutus ja tuki
Koulutustarpeet vaihtelevat yksilöllisesti, minkä vuoksi tarvekartoitus on tehtävä etukäteen. Käyttöönoton alkuvaiheessa tuki on kriittistä:
* **Superkäyttäjät:** Riittävän suuren, eri ammattiryhmistä koostuvan superkäyttäjäryhmän kouluttaminen takaa paikallisen tuen ja nopean reagoinnin ongelmatilanteisiin.

## Tutkimusnäkökulma
Potilastietojärjestelmiä vaihdetaan harvoin, minkä vuoksi aiheesta on rajallisesti tutkimustietoa. Suomessa on tällä hetkellä otollinen tilanne tutkia järjestelmien käyttöönottoja, mikä tarjoaa arvokasta tietoa tulevia projekteja varten.

*Lue lisää: Matkaselkä T (2023), Success Factors and Barriers of Clinical Information System Change in Intensive Care Unit.*

## Kirjoittajat
* **Matkaselkä Toni**, sairaanhoitaja (YAMK), Master’s Degree in Digital Health, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Liisa Klemola**, FT, lehtori, Master School, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Elisa Snicker**, CBC, KTM, TtM, lehtori, Master School, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Mason, C., & Leong, T. (2015). Clinical information systems in the intensive care unit. Anaesthesia and intensive care medicine, 17(1), 13-16. https://doi.org/10.1016/j.mpaic.2015.10.011. Viitattu 20.9.2022.