# Savonia-artikkeli: Uusi tuhkankäsittelyuuni Energiatutkimuskeskukseen

> Savonian Varkauden energiatekniikan yksikön johdolla toteutettuun Pohjois-Savon Energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämishankkeeseen liittyneen investointihankkeen merkittävin investointi nostettiin paikalleen 29.03. Varkauden kampuksen energiatutkimuskeskukseen.

## Investointi energiatutkimuskeskukseen
Savonian Varkauden kampuksen energiatutkimuskeskukseen asennettiin 29.03. uusi tuhkankäsittelyuuni, jonka arvo on noin 300 000 euroa. Uuni tilattiin järjestetyn tarjouskilpailun jälkeen Laboline Oy:ltä. Toimitus viivästyi koronaepidemian aiheuttamien toimitusvaikeuksien vuoksi, minkä vuoksi hankkeelle jouduttiin anomaan lisäaikaa.

## Tuhkien ja kuonien haasteet
Esimerkiksi Riikinvoimalla syntyy sisään syötettyyn jätemäärään verrattuna noin 5 % hienoa ja noin 5 % karkeaa pohjakuonaa sekä noin 6 % lentotuhkaa ja noin 2 % savukaasunpuhdistusjäännöstä (yhteensä 18 %).

Analyysitulokset osoittavat, että:
* **Karkea pohjatuhka:** Soveltuisi sijoitukseen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
* **Hieno pohjatuhka:** Soveltuu sijoitukseen vaarallisen jätteen kaatopaikalle.
* **Maarakennuskäyttö:** Vaatisi kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien alentamista sekä liukoisuusraja-arvojen parantamista.
* **Lentotuhka ja savukaasunkäsittelyjäännös:** Eivät sovellu suoraan edes vaarallisen jätteen kaatopaikalle korkeiden kloridipitoisuuksien ja liukoisten raskasmetallien (kuten sinkki ja kupari) vuoksi. Nämä yleensä stabiloidaan ja loppusijoitetaan ilman arvometallien talteenottoa.

Suomen mittakaavassa kuonissa ja tuhkissa on kuitenkin arvokkaita metalleja (kuten sinkkiä, kuparia, hopeaa ja kultaa) vuositasolla jopa useiden miljoonien eurojen edestä.

## Uunin toimintaperiaate
Uunilla voidaan tutkia tuhkissa olevien haitallisten kaasuuntuvien komponenttien ja raskasmetallien poistoa termisesti.

* **Kapasiteetti:** Maksimissaan 3 kg/h.
* **Lämpötila:** Tuhka lämmitetään maksimissaan 1100 °C:een, jolloin haitalliset komponentit ja raskasmetallit höyrystyvät ja poistuvat poistokaasujen mukana.
* **Talteenotto:** Höyrystyneet komponentit voidaan ottaa talteen jäähdyttämällä ja suodattamalla poistokaasua.
* **Säädettävyys:** Läpivirtaavan tuhkan määrää säädellään pyörivän rumpu-uunin pyörimisnopeudella (0–10 rpm) ja kallistuskulmalla (1–10 astetta).
* **Tutkimusmahdollisuudet:** Uunissa voidaan tutkia erilaisten kaasuatmosfäärien vaikutusta haitallisten komponenttien poistumiseen.

## Tulevaisuuden näkymät
Menetelmän uskotaan soveltuvan erityisesti korkean metallipitoisuuden omaavien tuhkien käsittelyyn teollisuudessa ja synnyttävän uutta kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa. Uunilla tulee olemaan tärkeä rooli suunnitteilla olevassa uuden ohjelmakauden tutkimushankkeessa.

***

**Kirjoittaja:**
Markku Huhtinen, koulutuspäällikkö