# Väkivalta ja työvuorosta palautuminen ensihoitajien psyykkisen kuormituksen aiheuttajina

> Suomessa pelastus- ja ensihoitohenkilökuntaan kohdistuva väkivalta on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina, ja väkivaltatilanteiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuosien 2014–2019 välillä.

## Tutkimuksen tausta ja toteutus
Toukokuussa 2022 valmistuneessa Savonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä tutkittiin ensihoitajien psyykkistä kuormittumista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuormitustekijöitä ja lisätä tietoisuutta psyykkisen kuormituksen tunnistamisesta.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena talvella 2022 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kyselyyn vastasi 139 ensihoitajaa (vastausprosentti 69 %).

## Väkivaltatilanteiden yleisyys ja laatu
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että väkivaltatilanteet ovat ensihoidossa yleisiä:
* Yli kaksi kolmasosaa ensihoitajista oli kokenut työturvallisuusuhan viimeisen vuoden aikana.
* Alle puolet ensihoitajista koki työnsä turvalliseksi.
* Kokeneemmat ensihoitajat kokivat työn turvattomammaksi kuin alle 5 vuotta alalla olleet.
* Uhkaajana oli lähes poikkeuksetta potilas, mutta myös omaiset ja sivulliset aiheuttivat vaaratilanteita.
* Työturvallisuusuhka ilmeni sanallisena uhkailuna, fyysisenä väkivaltana, tönimisenä sekä terä- tai ampuma-aseella uhkaamisena.

## Psyykkiset vaikutukset ja työhyvinvointi
Ensihoitajien kohtaama väkivalta on merkittävä psyykkistä kuormitusta aiheuttava tekijä. Liiallinen kuormitus voi johtaa:
* Uniongelmiin
* Riittämättömyyden tunteeseen
* Haasteisiin työstä selviytymisessä
* Uupumukseen, joka voi edelleen altistaa päihteiden käytölle ja masennukselle.

## Kehittämistarpeet ja ratkaisumallit
Tutkimus korostaa, että väkivaltaa ei tule hyväksyä osaksi ensihoitajan työtä. Työnantajien ja lainsäätäjien tulisi puuttua tilanteeseen tehokkaammin:
* **Työnantajat:** Koulutuksen tarjoaminen turvallisuusuhkien tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen.
* **Lainsäädäntö:** Järjestöt vaativat kovempia rangaistuksia ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta ennaltaehkäisevänä keinona.

Muita psyykkistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat päätöksenteon vaativuus, riittämätön palautuminen työvuorojen välillä sekä ennakoimattomat ylityöt. Psyykkisten kuormitustekijöiden hallinta on taloudellisesti kannattavaa ja edistää työssäjaksamista.

## Kirjoittajat
* **Aaro Turja**, YAMK-opiskelija, ensihoidon johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Marja Silén-Lipponen**, terveysalan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Ericsson, Cristoffer, ym. 2021. *Finnish paramedics’ professional quality of life and associations with assignment experiences and defusing use – a crosssectional study*. BMC Public Health 21 (1), 1789.
* Henriksson, Markus, ym. 2021. *Työuupumus*. Teoksessa Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim.
* KELA. 2021. *Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet*.
* SPAL. *Väkivalta ensihoitotyössä*.
* SPAL. 2020. *Ensihoitotehtävissä uhka- ja väkivaltatilanteet entistäkin yleisempiä – kovempia rangaistuksia vaaditaan*.
* TEHY. 2020. *Järjestöt: Ensihoidon työturvallisuuden parantaminen vaatii kiireellisiä toimia*.
* Teperi, Anna-Maria. 2017. *Työssä jaksaminen*. Teoksessa Ensihoito 6. Sanoma Pro Oy.
* Turja, Aaro 2022. *Ensihoitajien psyykkinen kuormittuminen Etelä-Pohjanmaan ensihoitopalvelussa*. YAMK Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
* Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Finlex.