# Vanhemmuuden vahvistaminen äiti–lapsi-vertaisryhmässä

> Perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikan tavoitteena on vahvistaa vanhempien voimavaroja, osallisuutta ja vertaissuhteita.

## Tutkimuksen tausta ja menetelmät
Perhekeskuksen avoimet kohtaamispaikat, kuten perheentalot, perhekahvilat ja perhekerhot, tarjoavat tärkeitä palveluita, mutta tutkimustietoa niiden kyvystä tukea vanhempien selviytymiskykyisyyttä on toistaiseksi niukasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Perheentalon ohjatussa äiti–lapsi-vertaisryhmässä toteutettua vanhemmuuden tukea.

Tutkimus perustuu työntekijöiden kuvauksiin ja havaintoihin. Menetelminä käytettiin:
*   Kahden työntekijän parihaastatteluja tutkimusjakson alussa ja lopussa.
*   Työntekijöiden kirjoittamia puolistrukturoituja päiväkirjoja.
*   Temaattista sisällönanalyysia.

Tutkimuksessa sovellettiin resilienssitutkimuksen ja Seligmanin (2011) PERMA-hyvinvointiteorian käsitteitä. Tuloksena tunnistettiin neljä erilaista työkäytännettä lapsen ja perheen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi.

## Vanhemmuutta tukevat toimintatavat

### Yhteisen tekemisen järjestäminen ja toiminnan sanoittaminen
Työntekijöiden tavoitteena oli tarjota perheille uusia kokemuksia, lisätä itsetietoisuutta ja synnyttää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Vertaisryhmä toimi sosiaalistavana kontekstina, jossa vanhemmat saivat kokemuksia osallisuudesta sekä elämänhallinnan taidoista.

### Kannustaminen ja vahvuuksien tunnistaminen
Työntekijät toimivat ”sparraajina ja valmentajina”, jotka huomioivat arjen pienet onnistumiset ja vanhempien vahvuudet. Tämä vahvisti vanhempien resilienssiä ja loi toivoa selviytymisestä. Työtapa perustui ymmärtävään rinnalla kulkemiseen ja yhdenvertaiseen mahdollisuuteen muutokseen.

### Myönteisen ilmapiirin luominen
Myötätunto, nauru ja jaettu ilo loivat turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Positiiviset tunteet, kuten toivo, kiinnostus, ilo, rakkaus, myötätunto, ylpeys, huvi ja kiitollisuus, konkretisoivat PERMA-teorian merkitystä ryhmän arjessa. Huumoria käytettiin myös vaikeiden asioiden käsittelyn tukena.

### Lähellä oleminen
Rakentavat ihmissuhteet ja fyysinen läheisyys, kuten lohduttavat halaukset, olivat keskeisiä hyvinvoinnin tukemisessa. Työntekijöiden ja vanhempien välillä ei ilmennyt hierarkkista suhdetta, mikä on tyypillistä sosiaalipedagogiselle työotteelle. Läheisyyden merkitys on korostunut entisestään COVID-19-pandemian ja Ukrainan sodan kaltaisten kriisien myötä.

## Johtopäätökset ja hyödyntäminen
Tutkimuksen tulokset korostavat vahvuuksien, myönteisyyden ja onnistumisten huomioimisen tärkeyttä vanhemmuuden resilienssin vahvistamisessa. Sosiaalipedagoginen lähestymistapa on suoraan hyödynnettävissä ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa, jossa painotetaan vuorovaikutusosaamista ja yhteisöllisyyttä.

## Kirjoittajat
*   **Kaija Rautaparta-Pennanen**, KM, jatko-opiskelija (Jyväskylän yliopisto), tuntiopettaja (Savonia-ammattikorkeakoulu)
*   **Marjatta Kekkonen**, FT, erikoistutkija (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

*Alkuperäinen artikkeli on osa Kaija Rautaparta-Pennasen väitöstutkimusta ja se on julkaistu Sosiaalipedagogisessa aikakauskirjassa elokuussa 2022. Muut kirjoittajat ovat Anna Rönkä, Kaija Collin, Marja Leena Böök ja Marjatta Kekkonen.*

## Lähteet
*   Fernström, N., Vuorinen, K. & Uusitalo, L. (2021). Hyvinvointi, kouluonnellisuus ja vahvuuksien käyttö kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisilla. *Sosiaalipedagoginen aikakauskirja* 22, 113–137.
*   Fox, D. & Thiessen, S. (2019). Social pedagogy as relational attachment practice. *International Journal of Social Pedagogy* 8 (1), 5.
*   Hämäläinen, J. (2012). Social pedagogical eyes in the midst of diverse understandings, conceptualisations and activities. *International Journal of Social Pedagogy* 1 (1), 3–16.
*   Mäkinen, S. & Vanhalakka-Ruoho, M. (2018). Guidance Center as Sites for Construction of Agency Among Young People on the Educational Margins. Teoksessa Cohen-Scali, V., Rossier, J. & Nota, L. (toim.) *New Perspectives on career counseling and guidance in Europe*. Cham: Springer, 167–185.
*   Nivala, E. & Ryynänen, S. (2019). *Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa*. Helsinki: Gaudeamus.
*   Rautaparta-Pennanen, K., Kekkonen, M., Collin, K., Böök, M. L. & Rönkä, A. (2022). Vanhemmuuden ja selviytymiskykyisyyden tukeminen ohjatussa äiti–lapsi-vertaisryhmässä. *Sosiaalipedagoginen Aikakauskirja*, 23 (1), 13–40.
*   Seligman, M. (2011). *Flourish: A visionary new understanding of happiness and wellbeing*. New York: Simon & Schuster.
*   Välimäki, V., Aaltonen, S. & Kivijärvi, A. (2020). Nuorten palvelut yksinäisyyden lievittäjinä? Kohdennetun nuorisotyön piirissä olevien nuorten aikuisten ja ammattilaisten näkemysten tarkastelua. *Nuorisotutkimus* 38 (2), 22–36.
*   Wrede-Jäntti, M. (2018). Suhdetyön merkitys nuoren onnistuneen työpajajakson taustalla. Teoksessa Gissler, M., Kekkonen, M. & Känkänen, P. (toim.) *Nuoret palvelujen pauloissa – Nuorten elinolot -vuosikirja 2018*. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 82–93.