# Vanhempien osallisuuden edistäminen perhekuntoutuksessa

> Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa tehdyn tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena nousi viisi kehittämisehdotusta vanhempien osallisuuden edistämiseen perhekuntoutuksessa.

## Tausta ja tavoitteet
Kuntoutuksen selonteossa (2002) nostettiin esille kuntoutujan osallisuuden tärkeys omaan kuntoutusprosessiinsa. Nykyisin osallisuutta pidetään kuntoutuksen edellytyksenä, ja perhekuntoutuksessa se on toiminnan perusta. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa tavoitellaan lapsi- ja perhekeskeistä ajattelua, jossa huomioidaan lapsen lisäksi koko perhe ja lähiympäristö (Koivikko & Sipari 2020, 38).

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa aloitettiin perhekuntoutus keväällä 2021. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli selvittää vanhempien kokemuksia osallisuuden toteutumisesta ja hyödyntää tätä tietoa palvelun kehittämisessä.

## Vanhempien kokemukset
Haastattelujen perusteella vanhempien osallisuus toteutui mahdollisuutena tehdä valintoja kuntoutuksen sisältöihin, tulla kuulluksi mielipiteiden osalta sekä osallistua itse kuntoutusprosessiin. Vaikka vanhemmat kokivat saavansa riittävästi tietoa, he toivoivat lisää ohjausta arjen tilanteisiin ja tukea. Lisäksi perhekuntoutuksen tavoitteiden mukaisia toimintoja toivottiin lisättävän.

## Kehittämisehdotukset
Tutkimuksen pohjalta laadittiin viisi keskeistä kehittämisehdotusta:

1. **Perhekuntoutuksen vaiheittaisuus:** Perhekuntoutus tulisi rakentaa kolmeen vaiheeseen: tutustumisvaiheeseen (ennen kuntoutusta), varsinaiseen kuntoutusjaksoon ja seurantavaiheeseen.
2. **Palvelujen saatavuuden varmistaminen:** Palvelut ja toiminnot tulisi suunnitella etukäteen, jotta moniammatillinen työskentely ja tuen jatkuvuus kuntoutuksen jälkeen varmistuvat.
3. **Oma työryhmä:** Pysyvä työryhmä mahdollistaisi luottamuksellisen yhteistyön syntymisen ja tiiviin työskentelyn perheen kanssa koko kuntoutusprosessin ajan.
4. **Vanhempien kuulluksi tuleminen ja tukeminen:** Pysyvä työryhmä tukisi paremmin vanhempien kuulemista sekä arjen toimintamallien harjoittelua.
5. **Ennaltaehkäisevä rooli:** Perhekuntoutus voisi toimia myös itsenäisenä, ennaltaehkäisevänä tukimuotona ilman tarvetta yksilökuntoutukselle.

## Jatkotyö
Kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa kehittäminen jatkuu *Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskushankkeessa* (OT-hanke).

## Kirjoittajat
* **Minna Moilanen**, sosionomi (AMK), kuntoutuksen YAMK-opiskelija, terveysala
* **Maria Luojus**, lehtori FT, terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Autti-Rämö, Ilona, Mikkelsson, Marja, Lappalainen, Tiina & Leino, Eeva 2016. Kuntoutumisen prosessi. Teoksessa Autti- Rämö, Ilona, Salminen, Anna-Liisa, Rajavaara, Marketta & Ylinen, Aarne (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 56–73.
* Bailey, Donald B., Raspa, Melissa & Fox, Leslie C. 2012. What is the Future of Family Outcomes and Family- Centered Services? Topics in Early Childhood Special Education 31(4): 216–223.
* Koivikko, Matti & Sipari, Salla 2020. Lasten ja nuorten kuntoutuksen yhdyspinnat. Kuntoutus 43 (2): 38-44.
* Kuntoutuksen selonteko 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:6.
* Lotze, Geri M., Bellin, Melissa H. & Oswald, Donald P. 2010. Family- Centerd Care for Children with Special Needs: Are we Moving Forward? Journal of family social Work 13: 100–113.