# Vanhustyössä on tahtoa kehittää ja kehittyä

> Tiimin toimivuus koetaan hoitotyön tärkeänä voimavarana, mutta mahdollisuudet yhteishengen edistämiseen ovat rajalliset. Tarvitaan viisaita päätöksiä, joiden myötä kehittämistyön mahdollisuuksia kampittava henkilöstövaje saadaan paikattua.

## Vetovoimainen vanhustyö -hanke
Vetovoimainen vanhustyö -hanke on järjestänyt syksystä 2020 lähtien valmennuksia pohjoissavolaisille vanhustyön yksiköille. Tavoitteena on ollut tukea yksiköiden haastavaa arkea. Hankkeen kokemusten mukaan kehittämistyön onnistuminen korreloi suoraan yksiköiden henkilöstötilanteen kanssa: parempi resurssitilanne mahdollistaa aktiivisemman osallistumisen.

Esimerkkinä onnistuneesta kokeilusta mainitaan Siilinjärven Kaaripolku, jossa kaksi yksikössä työskentelevää sairaanhoitajaopiskelijaa luotsasivat kehittämistyötä osana opintojaan. Tämä malli mahdollisti uuden perehdyttämis- ja raportointikäytännön levittämisen myös muihin yksiköihin.

## Esihenkilötyön haasteet ja henkilöstövaje
Kehittämistyötä vaikeuttavat merkittävästi:
* **Henkilöstöpula:** Aika kuluu sijaisten etsimiseen, jolloin kehittämiselle ei jää tilaa.
* **Esihenkilövaihdokset:** Jatkuva vaihtuvuus lamauttaa kehitystoiminnan ja heikentää työyhteisön luottamusta.
* **Stressi:** Esihenkilöt kokevat työn haastavuuden ja kiireen uuvuttavana, mikä johtaa työpaikkojen vaihtamiseen.

Vanhustyön asiantuntija Heli Kekäläinen toteaa, että hoitajien voimavarat kuluvat perustyöhön, ja kehittäminen jää prioriteettilistalla viimeiseksi koronan ja muiden haasteiden puristuksessa.

## Työhyvinvoinnin ja tiimityön kehittäminen
Kun yksiköt ovat keskittyneet kehittämään omaa toimintaansa, keskiössä on ollut tiimin sisäinen hyvinvointi. Vahvuuksiksi on tunnistettu:
* Hyvä tiimihenki ja ilmapiiri.
* Avoimuus ja uskallus puhua asioista.
* Osaamisen arvostaminen ja uusien työntekijöiden vastaanottaminen.

Kehittämistoimenpiteinä on kokeiltu muun muassa vapaamuotoista yhdessäoloa (esim. puistopiknikit), taukojumppia ja mindfulness-harjoituksia. Ulkopuolisen valmentajan rooli on koettu tärkeäksi rohkaisijaksi, joka auttaa viemään prosessit loppuun arjen kiireiden keskellä.

## Tulevaisuuden näkymät
Vanhustyön asiantuntija, lehtori Arja Virolainen ja Heli Kekäläinen korostavat, että vanhustyö vaatii rakenteellisia korjausliikkeitä. Jotta kehittämistyö olisi mahdollista, on ratkaistava palkkaus ja henkilöstön riittävyys.

Veto- ja pitovoimatekijöiksi on tunnistettu:
* Hyvä sisäinen ja ulkoinen viestintä.
* Laadukas perehdytys.
* Tiimin ilmapiirin ja toimintatapojen kehittäminen.
* Omaisyhteistyön parantaminen.
* Muistisairaiden kohtaamisen ja ennakoinnin kehittäminen.
* Ergonomia.
* Hyvä johtaminen ja lähiesimiestyön tukeminen.

***

*Kirjoittaja: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu.*
*Juttu on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 3.5.2022.*