# Laatua koulutukseen - Savonia-AMK

> Elämme Savoniassa mielenkiintoisia aikoja. Kolmannen auditointikierroksen huipentuma, auditointivierailu on jo ovella.

## Auditointi ja laadunhallinta
Elämme Savoniassa mielenkiintoisia aikoja. Kolmannen auditointikierroksen huipentuma, auditointivierailu on jo ovella ja kunhan kinkut on sulateltu ja virtuaaliset tinat valettu on auditointiryhmän aika käydä toimeen ja muodostaa kokonaiskuva Savonian laadunhallinnasta.

Koulutuksen laatu on ydinkysymys rakennettaessa globaalia korkeakoulutusta. Väite on suora eikä anna tilaa vasta-argumenteille, varsinkin kun se on peräisin korkeakoulujen auditointikäsikirjan johdantoluvusta. Samalla on kuitenkin hyvä pohdita, mistä laadussa ylipäätään on kyse.

## Laadun käsite korkeakoulutuksessa
Perinteisesti laadun kehittämisen tavoitteena on ollut virheettömien ja tasalaatuisten tuotteiden ja palveluiden tuottaminen. Viime kädessä asiakkaiden tyytyväisyys tuotteisiin tai palveluihin määrittää sen, onko tavoiteltu laatutaso saavutettu. Laajempi näkemys laadusta ei rajoitu pelkästään lopputuotteen arviointiin vaan huomioi koko tuotantoprosessin tuotesuunnittelusta jälkimarkkinointiin. Laadusta on kehittynyt myös johtamisen väline.

Kun sitten siirrytään tarkastelemaan laatua teollisen tuotantoprosessin sijaan korkeakoulutuksen tavoitteena, voidaan esittää tukku tarkentavia kysymyksiä:
* Onko laatu opintojaksojen tasalaatuisuutta, opetussuunnitelmatyön hallittavuutta vai kenties asiakkaan kokemaa hyödyllisyyttä? 
* Onko opiskelija myös asiakas vai osa oppimiseen tähtäävää tuotantoprosessia?
* Tulisiko laatua arvioida ensisijaisesti koko koulutusorganisaation, koulutusalan, tutkinto-ohjelman, opintojakson vai yksittäisen oppimistapahtuman tasolla? 
* Mitataanko laatua jonkun tyytyväisyyden, opiskelijoiden oppimisen vai kenties koulutuksen tuottamisen taloudellisuuden näkökulmasta?

Yksi laatu-käsitteeseen liittyvä huomio on sen suhteellisuus. Laadun arvioimiseksi joudutaan aina asettamaan kriteerit ja valitsemaan mittaustavat, joilla laatu tai laaduttomuus pyritään osoittamaan ja perustelemaan. Periaatteessa on siis mahdollista, että sama koulutus on toisilla kriteereillä laadukasta ja vastaavasti toisilla laadutonta.

## Laadunvarmistus ja kehittäminen
Laadunvarmistuksen periaatteet ja suositukset eurooppalaiselle korkeakoulutusalueelle (ESG 2015) määrittää kaikelle laadunvarmistustoiminnalla kaksi keskeistä tavoitetta: tilivelvollisuus ja kehittäminen. Yhdessä nämä seikat luovat luottamusta korkeakoulujen toimintaan ja tuloksiin.

Hyvin toimiva laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa korkeakoulun ja suuren yleisön vakuuttamiseksi korkeakoulun toiminnan laadusta (tilivelvollisuus) sekä ohjeita ja suosituksia, joiden avulla korkeakoulu voi parantaa toimintaansa (kehittäminen).

Suomessa käytössä oleva korkeakoulujen auditointimalli pohjautuu näihin eurooppalaisiin periaatteisiin. Mallin tehtäviksi määritellään:
1. Arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia periaatteita.
2. Arvioida, tuottaako korkeakoulun laatujärjestelmä toiminnan arvioinnin ja kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa.
3. Rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin.

## Opetuksen rooli laadussa
Laadukkaan koulutuksen tulee tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näiden aikaansaamisessa hyvällä opetuksella on keskeinen rooli. Hyvä opetus auttaa oppijaa oppimaan nopeammin, helpommin ja syvällisemmin verrattuna siihen, että oppija olisi itseopiskeluna pyrkinyt saavuttamaan vastaavat oppimistavoitteet. Hyvä opetus on vuorovaikutteista ja vahvistaa oppijan positiivista oppimiskokemusta. Innostunut, ammattitaitoinen, yhteisöllinen ja sitoutunut opettaja onkin koulutusorganisaation paras laadun tae.

**Esa Viklund**
koulutusjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu