# Seminaarista ratkaisuja rakentamisen kiertotalouteen - Savonia-AMK

> Oulussa järjestettiin 24.–25.8. PURKU-hankkeen loppuseminaari, jossa VASARA -hanke oli kuulolla.

## Seminaarin tausta ja tavoitteet
Oulun Lasaretissa järjestetty PURKU-hankkeen loppuseminaari kokosi yhteen asiantuntijoita keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden tilasta. Savonian ja YSAO:n Vasara-hankkeen edustajat osallistuivat tilaisuuteen verkostoitumisen ja tiedonvaihdon merkeissä.

## Kiertotalouden haasteet Suomessa
Kansanedustaja Jenni Pitko avasi seminaarin tilastoilla, joiden mukaan kiertomateriaalien osuus materiaalien kokonaiskäytöstä oli Suomessa vuonna 2024 vain 2,0 prosenttia, mikä on EU-maiden toiseksi alhaisin lukema. Rakentaminen on yksi suurimmista materiaalivirtojen tuottajista, ja haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan materiaalien uudelleenkäytön lisäksi kulutuksen vähentämistä ja jätteen synnyn ehkäisyä.

## MARA-asetus ja purkumateriaalien hyödyntäminen
Rakennusalan nykyiset toimintatavat, kuten purkujätteen toimittaminen kaatopaikalle, eivät ole kestäviä. Purkubetonin hyödyntämistä rajoittavat erityisesti:
*   Vanhat toimintamallit
*   Hankkeiden aikataulujen yhteensovittaminen
*   Sääntely, erityisesti MARA-asetuksen 12 kuukauden varastointiaika

PURKU-hanke ehdottaa MARA-asetuksen päivittämistä seuraavilta osin:
*   Varastointiajan pidentäminen
*   Pohjaveden suojaamiseen liittyvien etäisyysvaatimusten tarkastelu
*   Käyttökohteiden monipuolistaminen
*   Yli 90 mm raekoon betonimurskeen käytön salliminen

## Kustannus- ja hiilijalanjälkilaskelmat
Tutkija, DI Ari Oikarinen (Oulun ammattikorkeakoulu) esitteli laskelmia betonijätteen hyödyntämisestä neljässä eri skenaariossa:
1.  Kuljetus välivarastoon ja neitseellisen kalliomurskeen tuonti tilalle.
2.  Kuljetus välivarastoon, murskaus ja palautus/toimitus uuteen kohteeseen.
3.  Kuljetus suoraan uuteen kohteeseen, murskaus ja hyödyntäminen.
4.  Murskaus ja hyödyntäminen paikan päällä purkukohteessa.

**Keskeiset havainnot:**
*   Ihanteellisin ratkaisu on betonimurskeen hyödyntäminen paikan päällä, mikä vähentää merkittävästi kuljetusten hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.
*   Esimerkkinä OYS:n pilottikohde: paikalla murskatun betonin käyttö kalliomurskeen sijaan säästäisi hiilidioksidipäästöjä määrän, joka vastaa keskimääräisen henkilöauton ajoa kuusi kertaa maapallon ympäri.
*   Työmaa-ajojen rekkamäärät voisivat vähentyä jopa yli 600 kuormalla.
*   Betonimurske voi toimia hiilinieluna sitomalla ilmasta hiilidioksidia karbonatisoitumisen kautta.

## Jatkoaskeleet
Seminaarin myötä Savonia-ammattikorkeakoulu jatkaa yhteistyötä tutkija Oikarisen kanssa osana *Vastuullinen Savon rakentamis- ja maarakentamisala* -hanketta. Lisäksi Savonia on kutsuttu mukaan Oulun seudun *Rakennetun ympäristön kiertotalous -ryhmän (RYSKE)* toimintaan, joka kehittää purkumateriaalien kiertotalouden käytäntöjä.

***

**Kirjoittajat:**
*   Maiju Korhonen, projektisuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Ville Leinonen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu