# Sivuvirtojen uusiokäyttömahdollisuudet – Osa 2: Pohjatuhka ja kivituhka - Savonia-AMK

> Pohjatuhkan ja kivituhkan hyödyntäminen säästää luonnonvaroja ja tukee kiertotaloutta.

## Johdanto
BIOPRO365 – Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina -hankkeessa edistetään kaupunkien ja lähikuntien kiertotaloutta löytämällä ratkaisuja erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiselle. Hankkeessa on luotu kuusi tietokorttia, joissa esitellään mahdollisuudet ja rajoitukset purkubetonin, kipsin, pohjatuhkan, kivituhkan, hiekoitusepelin ja haravointijätteen hyödyntämiselle. Tässä artikkelisarjan toisessa osassa keskitytään pohja- ja kivituhkaan.

## Pohjatuhka
Pohjatuhka on teollisuuden polttoprosessin yhteydessä kattilan pohjalle kerääntyvää, lentotuhkaa painavampaa tuhkajaetta. Sitä muodostuu esimerkiksi kivihiilen, turpeen tai puuperäisen aineksen poltosta. Pohjatuhka voi sisältää palamatonta materiaalia, kuten hiekkaa ja metalleja, ja sen rakeisuus vaihtelee hienon hiekan ja soran välillä.

### Lainsäädäntö ja uusiokäyttö
Pohjatuhkan uusiokäyttö on sallittu ilmoitusmenettelyllä, mikäli tuhka kuuluu MARA-asetuksen (843/2017) piiriin. Jos tuhka täyttää asetuksen kriteerit haitta-aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien osalta, sitä voidaan hyödyntää hiekan tavoin esimerkiksi tie- ja kenttärakenteissa sekä pengertäytöissä. Mikäli kriteerit eivät täyty, on haettava ympäristölupa ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti. Tietyissä tapauksissa myös koetoimintailmoitusmenettely on mahdollinen.

Pohjatuhkan käyttöön liittyvä lainsäädäntö:
* Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä 843/2017
* Ympäristönsuojelulaki 527/2014
* Jätelaki 646/2011
* Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021

Pohjatuhka on oivallinen kerrosrakenne hiekkapohjaisiin rakenteisiin verrattuna, sillä se on kevyt materiaali ja hyvä lämmöneristäjä. Sitä voidaan käyttää myös luonnonkiviaineksen korvikkeena maanrakentamisessa tai kaivoskuilujen täytöissä.

## Kivituhka
Kivituhka on hienojakeista kalliomursketta, jota muodostuu murskauksen eri vaiheissa, esimerkiksi sepelin valmistuksen yhteydessä. Sen raekoko on yleensä 2–6 mm. Materiaalina se on kestävä, hengittävä ja sillä on hyvä vedenläpäisykyky.

### Käyttö ja rajoitukset
Kivituhkan käytössä on huomioitava sen alttius eroosiolle ja pölyämiselle. Materiaalia voidaan kuitenkin stabiloida ominaisuuksien parantamiseksi.

Kivituhkan uusiokäyttöä ohjaava lainsäädäntö:
* Jätelaki 646/2011
* Ympäristönsuojelulaki 527/2014
* Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa 843/2017
* Maa-aineslaki 555/1981

Kivituhkaa hyödynnetään pihojen ja parkkipaikkojen pinnoituksessa, täyttömateriaalina, hiekoitussepelinä sekä kompostin jälkikypsytysprosessissa. Tutkimuskohteina ovat olleet myös asfaltin seosmateriaali, karjarehun lisäaine, maanparannusaine ja kasvualusta.

### Tutkimus: Kivituhka vieraslajien torjunnassa
Bioboost-hankkeessa tutkittiin kivituhkan käyttöä komealupiinin torjunnassa. Kokeessa todettiin, että 10 cm kivituhkakerros ei täysin estänyt komealupiinin itämistä, mutta se lyhensi kasvuston elinikää mahdollisesti kuivattavan vaikutuksen ja niukan ravinnepitoisuuden vuoksi.

## Lähteet
* Heiskanen, M. 2025. Kiviainestuotannon sivuvirtojen hyötykäyttö, uusniityt ja kasvualustat.
* Juuma, ym. 2020. Tuhkat kiertotaloudessa.
* Maaportti. 2024. Kivituhka on monikäyttöinen materiaali pihan ja puutarhan rakenneratkaisuihin.
* Pitkänen, I-J. 2015. Selvitys Destia Oy:n kivituhkamääristä ja kivituhkan nykyisistä ja uudista käyttömahdollisuuksista.
* Ramboll. 2012. Tuhkarakentamisen käsikirja.
* Tuhkanen, E-M., Juhanoja, S., Salo, T. 2014. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen viherrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa.
* Vesanen, S., Leppä, S., Hyry, I. 2024. Pohjakuonan ja -tuhkan käyttö maanrakentamisessa.