# Sivuvirtojen uusiokäyttömahdollisuudet – osa 3: hiekoitussepeli ja haravointijäte

> Hiekoitussepeli ja haravointijäte voivat saada uuden elämän kiertotaloudessa.

## BIOPRO365-hanke
BIOPRO365 – Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina -hankkeen tarkoituksena on edistää kaupunkien ja lähikuntien kiertotaloutta löytämällä ratkaisuja erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiselle. Hankkeessa on selvitetty sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyviä lainsäädännöllisiä ohjeita ja rajoituksia. Selvityksen pohjalta luotiin kuusi tietokorttia, joissa esitellään mahdollisuudet ja rajoitukset purkubetonin, kipsin, pohjatuhkan, kivituhkan, hiekoitussepelin ja haravointijätteen hyödyntämiselle. Tämä artikkeli on kolmiosaisen sarjan viimeinen osa.

## Hiekoitussepeli
Suomessa käytetään arviolta miljoona tonnia hiekoitussepeliä vuodessa, ja suurin osa siitä päätyy käytön jälkeen loppusijoitukseen maankaatopaikalle. Jätelain 646/2011 mukaan teiltä lakaistu hiekoitussepeli luokitellaan lähtökohtaisesti jätteeksi, sillä se voi sisältää roskia ja haitta-aineita, kuten raskasmetalleja.

### Hyödyntämismahdollisuudet
Käytettyä hiekoitussepeliä voidaan hyödyntää esimerkiksi:
* Kasvualustojen kiviaineksena
* Ulkoilureittien rakennekerroksissa
* Katurakenteiden pengermateriaalina
* Suodatinkerrosmateriaalina
* Uudelleen hiekoitusmateriaalina (edellyttää puhdistusta seulomalla ja analyysejä turvallisuuden varmistamiseksi)

Uudelleenkäyttö edellyttää ympäristölupaa, koetoimintailmoitusmenettelyä tai EEJ-statusta (eräiden jätteiden jätteeksi luokittelun päättyminen).

### Säädökset
Hiekoitussepelin uudelleenkäyttöä ohjaavat:
* Jätelaki 646/2011
* Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007
* Valtioneuvoston asetus betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista 466/2022
* Ympäristönsuojelulaki 527/2014

## Haravointijäte
Haravointijäte koostuu kasviperäisestä jätteestä, kuten lehdistä, rikkaruohoista, viherkasveista ja nurmikon leikkuujätteestä. Se ei sisällä risuja, oksia tai maa-ainesta. Haravointijätettä ei tule viedä luontoon vieraslajien leviämisriskin vuoksi.

### Käsittely ja hyödyntäminen
Haravointijätteen hyödyntäminen edellyttää yleensä käsittelyä, kuten kompostointia, mädätystä tai pyrolyysiä. Erityisesti vieraslajien kohdalla mädätys- ja pyrolyysiprosessit ovat tehokkaita tuhoamaan haitalliset kasvinosat.

Käsiteltyä haravointijätettä voidaan hyödyntää:
* Kaatopaikkojen kasvukerrosmateriaalina
* Lannoitevalmisteena
* Kasvualustamateriaalina
* Pellettien raaka-aineena

### Säädökset
Haravointijätteen hyödyntämistä ohjaavat:
* Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista 964/2023
* Lannoitelaki 711/2022
* Jätelaki 646/2011
* Jäteasetus 978/2021
* Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015

## Kirjoittajat ja lähteet
* **Elisa Saari**, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Eevi Minkkinen**, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

**Lähteet:**
* Kalliainen, A. 2024. Voiko hiekoitussepelin ominaisuuksien selvittäminen edistää kestävää kiertotaloutta?
* Pokkinen, M. 2024. Hakemus käytetyn hiekoitussepelin jätestatuksen päättymiselle.
* Wikman, E., Mohamed, A. 2024. Käytetty hiekoitussepeli asfalttipäällysteisiin, ei kaatopaikalle.
* Ojamäki, J. 2025. Puutarhajätteiden käsittely ja materiaalikierto: Case Kehräämö Oy.