# Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuuttomuudet

> Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista aiheutuvat ongelmat haastavat henkilökunnan sekä asiakkaat.

## Asiakasmaksujen perusteet ja korotukset
Hyvinvointialueet voivat periä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiltään erilaisia maksuja, jotka voivat olla tasasuuruisia tai maksukyvyn mukaan määräytyviä. Asiakasmaksulaki määrittelee taksojen enimmäistason. Viime vuosina maksuja on korotettu säännöllisesti; esimerkiksi vuonna 2024 tehtiin 10 % korotus, ja vuoden 2025 alussa sairaalan poliklinikkamaksu nousi 46 eurosta 66,70 euroon. Tavoitteena on ollut tehostaa palveluiden käyttöä ja lisätä asiakkaiden rahoitusosuutta.

## Maksukatot ja maksujen kohtuullistaminen
Maksukattojen tarkoituksena on rajoittaa asiakkaan omavastuuosuuksia. Vuoden 2025 alusta terveydenhuollon maksukatto on 762 euroa, lääkekustannusten 633,17 euroa ja matkakustannusten 300 euroa. Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan maksukyvyttömien asiakkaiden maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jotta varallisuus ei muodostuisi esteeksi palvelun saamiselle.

## Asiakasmaksujen aiheuttamat ongelmat
Tutkimukset ja kyselyt (esim. EAPN-Fin 2020) osoittavat, että korkeat asiakasmaksut ajavat pienituloisia ja pitkäaikaissairaita taloudelliseen ahdinkoon. Ongelmia aiheuttavat:
*   Useat päällekkäiset maksukatot ja suuret omavastuut.
*   Perintätoimistojen käyttö maksujen perinnässä.
*   Tiedon puute maksujärjestelyistä tai kohtuullistamismahdollisuuksista.
*   Ulosottoon päätyminen, mikä voi johtaa maksuhäiriömerkintöihin ja vaikeuttaa esimerkiksi asunnon hankintaa.
*   Palveluiden välttely taloudellisista syistä, mikä voi johtaa hoidon viivästymiseen ja kustannusten kasvuun.

Vuonna 2024 Suomessa päätyi ulosottoon noin 520 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.

## Hoitohenkilökunnan rooli ja eettiset velvoitteet
Sairaanhoitajien ja lähihoitajien eettiset ohjeistukset velvoittavat hoitohenkilökuntaa huomioimaan potilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, mukaan lukien sosiaaliset elinolot. Hoitajilla on hallintolain mukainen velvollisuus opastaa asiakas tarvittaessa oikean viranomaisen luokse. Hoitohenkilökunnan tulisi tunnistaa maksuongelmat ja varmistaa, että yksiköissä on selkeät prosessit avun tarjoamiseksi, ilman että potilasta kuormitetaan kohtuuttomasti tai syyllistetään.

## Kehitysehdotuksia
*   **Automaatio:** Maksukattojen seurannan tulisi olla järjestelmän, ei asiakkaan vastuulla. Huojennusten automatisointi tulorekisterin avulla voisi helpottaa prosessia.
*   **Maksuttomuus:** Pienituloisille voitaisiin soveltaa nollamaksuluokkaa, jolloin perintäprosessi vältettäisiin kokonaan.
*   **Yksinkertaistaminen:** Maksukattojen yhdistäminen ja selkeyttäminen vähentäisi hallinnollista taakkaa ja asiakkaiden epävarmuutta.
*   **Toimintakulttuuri:** Hyvinvointialueiden tulisi kantaa vastuuta maksujen kohtuullisuudesta ja varmistaa, että palvelujärjestelmä ei estä hoidon piiriin hakeutumista taloudellisin perustein.

## Artikkelin kirjoittajat
*   **Tuomas Perälä**, YTK, sairaanhoitajaopiskelija.
*   **Marja Silén-Lipponen**, FT, hoitotyön yliopettaja.