# Tehostettu perhetyö on lapsen suojelua ja perheen vahvistamista

> Jos perhetyössä työparityöskentely olisi yleisempää, niin pysyisivätkö työntekijät paremmin alalla, saataisiinko uusia työtekijöitä rekrytoitua paremmin ja perheille voitaisiin antaa oikea-aikaista tarpeisiin perustuvaa tukitoimea?

## Tehostetun perhetyön tausta ja tavoitteet
Tehostetun perhetyön eli lastensuojelun perhetyön historia juontaa juurensa sodan jälkeiseen aikaan, jolloin Mannerheimin lastensuojeluliiton kodinhoitajatyökurssit tarjosivat äideille tukea kodin ja lasten hoidossa. Nykyään tehostettu perhetyö on suunnattu perheille, jotka tarvitsevat intensiivisempää ja yksilöllisempää tukea kuin ennaltaehkäisevä perhetyö.

Perhetyö on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista toimintaa, jonka kesto vaihtelee muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Sen keskiössä ovat lapset ja vanhemmat. Työ on vaativaa, sillä perheiden tilanteisiin voi liittyä vakavia haasteita, kuten päihteiden käyttöä, väkivaltaa tai mielenterveyden ongelmia.

## Lapsen etu ja vanhemmuuden tukeminen
Tehostetun perhetyön keskeinen tavoite on lapsen etu, jota lähestytään usein vanhemmuuden vahvistamisen kautta. Tavoitteena on ennaltaehkäistä sijoitustarvetta ja tukea perheen itsenäistä selviytymistä. Työskentelyssä hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja huomioidaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukainen velvollisuus taata lapselle tarvittava suojelu ja huolenpito.

Perhetyössä perhe nähdään systeeminä, jossa "kaikki vaikuttaa kaikkeen". Työmenetelminä käytetään muun muassa havainnointia, neuvontaa, ohjausta, keskusteluja sekä erilaisia menetelmiä, kuten "Lapset puheeksi" -mallia.

## Työparityöskentelyn merkitys
Kunnallisessa perhetyössä työntekijä työskentelee usein yksin, mikä johtuu usein resurssipulasta ja kustannustehokkuusvaatimuksista. Kirjallisuudessa ja käytännön työssä on kuitenkin tunnistettu tarve kehittää työtapoja kohti työparityöskentelyä.

Työparityöskentelyn hyötyjä ovat:
* **Oikeusturva:** Useampi työntekijä paikalla vähentää väärinymmärryksiä ja auttaa vaikeiden tilanteiden tulkinnassa.
* **Työssä jaksaminen:** Kotikäyntien suunnittelu ja läpikäynti yhdessä toisen työntekijän kanssa tukee jaksamista.
* **Rekrytointi ja pysyvyys:** Työparityöskentelyn yleistyminen voisi parantaa työntekijöiden pysyvyyttä alalla ja helpottaa uusien työntekijöiden rekrytointia.

## Lähteet
* Alatalo, M., Lappi, K. & Petrelius, P. 2017. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
* Heino, T. 2008. Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset. Stakes.
* Hovi-Pulsa, R. 2011 a. Arkilähtöinen työote lastensuojelun perhetyössä. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja.
* Hovi-Pulsa, R. 2011 b. Arkilähtöinen perhetyö. Strukturoitua avoimuutta. Lisensiaatintutkimus. Itä-Suomen yliopisto.
* Myllärniemi, A. 2007. Lastensuojelun avohuollon perhetyö ammattikäytäntönä – jäsennyksiä perhetyöstä toimintatutkimuksen valossa. Soccan ja Heikki Waris –instituutin julkaisusarja.
* Lastensuojelulaki (13.4.2007/417).
* Rönkkö, L., Rytkönen, T. 2010. Monisäikeinen perhetyö. WSOYpro Oy.
* Sosiaalihuoltolaki (17.9.1982/710).
* YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 60/1991.