# Traumatietoisuuden koulutus rakentaa turvallisempaa työelämää - Savonia-AMK

> Tietoisuus traumoista ja niiden vaikutuksista käyttäytymiseen voi auttaa työyhteisöjä rakentumaan turvallisemmiksi.

## Johdanto
Tiedätkö, miten traumaattiset kokemukset voivat näkyä työyhteisöissä ja asiakastyössä? Haluaisitko oppia, kuinka voit säädellä omaa vireystilaasi parantaaksesi työhyvinvointiasi? Tai kiinnostaisiko sinua tietää, miten voit edistää kunnioittavampaa ja turvallisempaa työympäristöä?

Harva ihminen selviää elämästään ilman haavoittavia kokemuksia. Tutkimusten mukaan monella suomalaisella on rikkinäinen kiintymyssuhde. Monet ovat kokeneet lapsuudessaan haavoittavia kokemuksia. Nämä kokemukset eivät vaikuta ainoastaan kokijaansa, vaan heijastuvat ympärillä oleviin ihmisiin. Jokainen tuo oman elämänhistoriansa mukanaan myös työyhteisöön.

Työyhteisöissä haavoittavat kokemukset voivat ilmetä esimerkiksi erilaisina konflikteina, työuupumuksena tai pitkinä sairaslomina. Moni työntekijä voi kokea voimattomuutta myös asiakaskohtaamisissa, joissa asiakkaiden haavoittavat kokemukset voivat ilmetä eri tavoin.

## Mitä on traumatietoisuus?
Traumatietoisuus tarkoittaa haavoittavien ja traumatisoivien elämänkokemusten vaikutusten ymmärtämistä ja inhimillistä suhtautumista näihin kokemuksiin. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä traumojen yleisyydestä. Lisäksi traumatietoisuudella pyritään muuttamaan yleistä suhtautumista, jossa mielenterveyden haasteet koetaan häpeällisinä.

## Traumatietoisuutta työntekijöille -koulutus
Koulutus on kehitetty vastaamaan työelämän tarpeisiin. Sen tavoitteena on lisätä tietoa trauman perusteista sekä lapsuuden haitallisista ja suojaavista kokemuksista. Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat saisivat työkaluja luottamuksellisen ja turvallisen työyhteisön rakentamiseen sekä oman vireystilansa säätelemiseen.

Keskeisenä sisältöalueena koulutuksessa on myötätunto itseä ja muita kohtaan sekä omasta jaksamisesta huolehtiminen. Tarkoituksena on lisätä työntekijöiden traumatietoisen kohtaamisen osaamista ja valmiuksia edistää traumatietoisempaa toimintakulttuuria työyhteisöissä.

### Toteutustapa
*   Koulutus voidaan järjestää työyhteisön tarpeiden mukaan kokonaan verkossa tai yhdistelmänä (verkko-opiskelu ja kasvokkaiset tapaamiset).
*   Materiaali koostuu alan edelläkävijöiden luennoista ja erilaisista kehollisista harjoitteista.
*   Osallistujat kirjoittavat reflektoivaa päiväkirjaa, jossa he arvioivat omaa oppimistaan ja soveltavat oppimaansa käytäntöön.
*   Työntekijä saa koulutuksesta todistuksen.

## Psykologinen turvallisuus työelämässä
Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työyhteisöön. Tutkimusten mukaan psykologinen turvallisuuden tunne vaikuttaa siihen, miten työntekijät sitoutuvat työhönsä tai työyhteisöönsä. Myötätuntoinen ja empaattinen asenne lisäävät asiakkaan, työntekijän ja työyhteisön hyvinvointia.

Traumatietoisen työotteen omaksuminen osaksi organisaatiokulttuuria on merkittävä askel kohti parempaa työhyvinvointia ja kestävämpää työelämää. Se auttaa rakentamaan turvallisempaa työkulttuuria, jossa on tilaa erilaisille kokemuksille ja ihmisille.

## Lisätiedot ja ilmoittautuminen
*   **Hanke:** Koulutus on osa Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hanketta.
*   **Rahoitus:** Hanketta rahoittaa Etelä-Savon Ely-keskus.
*   **Hinta:** Osallistujille maksutonta.
*   **Aikataulu:** 10.9.–15.12.2024.
*   **Ilmoittautuminen:** Viimeistään 3.9.2024.

## Kirjoittajat
*   **Milka Kumpu**, sosiaalialan TKI-asiantuntija, Hyvinvointi-tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Mari Tuppurainen**, lehtori, työhyvinvoinnin asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Hanna Seppänen**, lehtori, traumatietoisen lähestymistavan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Edmondson, A. C., Higgins, M., Singer, S., & Weiner, J. (2016). Understanding Psychological Safety in Health Care and Education Organizations: A Comparative Perspective. Research in Human Development, 13(1), 65–83. https://doi.org/10.1080/15427609.2016.1141280
*   Sarvela, K. (2023). Traumainformoitu lähestymistapa. Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa Traumainformoitu lähestymistapa, toim. Johanna Linner Matikka ja Tiia Hipp, 28–46. Keuruu: Otavan Kirjapaino.
*   Suokas-Cunliffe, A. (2006). Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa. Yleislääkäri: Lääketiede, 21(6), 9–14.