# Tunteet, toivo ja varhainen tuki – tulevaisuuden näköaloja haastavaan sosiaalialan asiakastyöhön

> AMK- ja YAMK-opiskelijoiden yhteistyö ja keskinäinen arvostava vuorovaikutus loivat tilaa uusille oivalluksille.

## Webinaarin tausta ja tavoitteet
Sosionomi AMK- ja YAMK-opiskelijoiden yhteisessä osallistavassa ja dialogisessa webinaarissa (8.5.2026) syvennettiin näkemyksiä sosiaalialalla edellytettävästä tunneosaamisesta, lapsi- ja perhelähtöisyydestä sekä moniammatillisen yhteistyön merkityksestä. Webinaari toteutettiin osana sosionomi (AMK) tutkinto-ohjelman Lastensuojelu-opintojaksoa sekä Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi (YAMK)-tutkinto-ohjelman Osallistavat lapsiperhetyön menetelmät ja varhaisen tuen työkäytännöt -opintojaksoa.

Webinaarin keskiössä olivat varhaisen tuen työkäytännöt sekä tuen merkitys ja kohtaaminen asiakastyössä. Dialogisissa keskusteluissa nousi esiin varhaisen tuen ja lastensuojelutyön rajapintatyöskentelyn monitasoisuus ja inhimillisten kohtaamisten merkitys.

## Empatia ja toivo asiakastyössä
”Inhimilliset säröt korjataan inhimillisesti kohtaamalla.”

Empaattinen kohtaaminen voi olla asiakkaalle käänteentekevä, voimavaraistava ja korjaava kokemus. Työntekijän tapa kuunnella, sanoittaa ja tarjota vuorovaikutuksellista tukea läsnä olevana ammattilaisena vahvistaa asiakkaan kokemusta siitä, että muutos on mahdollinen. Empatia luo tilan, jossa toivo voi syntyä.

Työn kuormittavuus ja työhyvinvointi korostuvat lastensuojelussa ja varhaisen tuen työssä. Omien tunteiden tunnistaminen, säätely ja tunnekuormituksen ymmärtäminen ovat osa ammatillisuutta. Reflektiivinen työote ja asioiden jakaminen tiimissä tukevat jaksamista. Haastavassakin tilanteessa toivo on voimavara, joka syntyy pienistä edistysaskeleista ja onnistuneista kohtaamisista.

## Perhelähtöisyys ja osallisuus
Perhelähtöisessä työssä tavoitteena on osallistaa huoltajia lastensa elämään. Vanhemmuuden tuki koskee kaikkia perheitä, ja läheisverkostoa osallistetaan avoimiin dialogeihin ratkaisujen löytämiseksi. 

*   **Asennekysymys:** Perhelähtöisyys on ennen kaikkea asenne. Reflektiivinen työote auttaa ammattilaista tutkimaan omia reaktioitaan ja ymmärtämään perheen kokemusmaailmaa silloinkin, kun se poikkeaa omasta.
*   **Ylisukupolvisuus:** Lastensuojelutyössä kohdataan usein ylisukupolvisuutta, joka voi ilmetä sitoutumattomuutena. Tällöin vaaditaan sensitiivisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja rinnalla kulkemista aidon kumppanuuden mahdollistamiseksi.

## Lapsen ääni ja kohtaaminen
Lapsen kokemuksen huomioiminen on varhaisen tuen keskeinen periaate. Lapsi tulee näkyväksi, kun hänet kohdataan yksilönä. 
*   **Menetelmät:** Lapsihavainnointi, leikki ja lapsilähtöiset menetelmät ovat keskeisiä työtapoja.
*   **Puhumattomuus:** Lastensuojelutyössä puhumaton lapsi tai nuori haastaa työntekijän etsimään vaihtoehtoisia vuorovaikutustapoja, kuten toiminnallisia ja taidelähtöisiä menetelmiä.

## Ennaltaehkäisevä työ ja moniammatillisuus
Ennaltaehkäisevä työ on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, vaikka se on usein näkymätöntä. Tarvitaan kynnyksettömiä palveluja ja heikkoihin signaaleihin puuttumista.

Moniammatilliset verkostot ja systeeminen työote mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuen. Systeemisessä työotteessa lapsen elämää tarkastellaan osana perhekontekstia, ja dialogisessa verkostotyössä neuvotellaan eri toimijoiden rooleista ja vastuista.

## Yhteisöllinen oppiminen
Webinaari toimi areenana, jossa vertaisoppiminen toteutui parhaalla mahdollisella tavalla. AMK- ja YAMK-opiskelijoiden yhteistyö ja keskinäinen arvostava vuorovaikutus loivat tilaa uusille oivalluksille, joissa teoria ja käytäntö yhdistyivät.

## Kirjoittajat
*   **Taina Lehtoranta**, lehtori, sosionomin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Tuija Pakarinen**, lehtori, sosionomin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Marjaana Tuovinen**, lehtori, sosionomin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Pirjo Turunen**, osallisuuden vahvistamisen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Alaniska, H. 2024: Formaali vastavuoroinen vertaisoppiminen korkeakoulussa. Väitöskirja. Lapin yliopisto.
*   Bohm, D. 2003. On dialogue. Taylor & Francis eLibrary.
*   Huusko, M., & Pyykkö, R. (2021). Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla. Aikuiskasvatus, 41(3), 236-248.
*   Hyytinen, H., Kleemola, K., & Toom, A. (2021). Geneeriset taidot ja niiden arviointi korkeakoulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
*   Repo S. (2004). Yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista oppimista yliopistoon -käsitteiden tarkastelua ja sovellusten kehittelyä. Kasvatus (5), 499-515.