# Työhyvinvointi ei synny sattumalta – osallistavan johtamisen rooli sote-työssä

> Osallistava johtaminen, vuorovaikutus ja selkeät rakenteet vahvistavat työmotivaatiota sekä työhyvinvointia sote-työssä.

## Johdanto
Sosiaali- ja terveysalan työ on kuormittavaa ja jatkuvassa muutoksessa, mikä korostaa työmotivaation ja työhyvinvoinnin keskeistä merkitystä. Henkilöstöpula ja kasvavat palvelutarpeet lisäävät painetta työyhteisöissä, joissa työhyvinvoinnin tukeminen on keskeistä toiminnan sujuvuuden kannalta. Esihenkilön rooli korostuu, sillä johtamistapa vaikuttaa työntekijöiden kokemuksiin työstä ja jaksamisesta.

Tässä artikkelissa tarkastellaan YAMK-opinnäytetyötä (Korhonen & Laitinen 2026), jossa selvitettiin esihenkilön johtamistyylin yhteyttä työntekijöiden työmotivaatioon ja työhyvinvointiin pienessä sosiaali- ja terveysalan työyhteisössä.

## Työhyvinvoinnin rakentuminen arjessa
Tutkimuksen mukaan työhyvinvointi rakentuu arjen johtamiskäytäntöjen, vuorovaikutuksen ja työn rakenteiden kokonaisuutena. Kuulluksi tuleminen, vaikutusmahdollisuudet ja esihenkilön osoittama luottamus lisäävät motivaatiota, sitoutumista ja turvallisuuden tunnetta, mikä kytkeytyy psykologiseen turvallisuuteen. Työhyvinvointia heikentävät tekijät liittyvät erityisesti vuorovaikutuksen epäjohdonmukaisuuteen ja rakenteiden epäselvyyteen.

Vuorovaikutuksen merkitystä voidaan tarkastella Leader–Member Exchange -teorian kautta, jossa esihenkilön ja työntekijän välisen suhteen laatu on yhteydessä työasenteisiin ja hyvinvointiin. Työn voimavarat, kuten tuki ja vaikutusmahdollisuudet, edistävät työhyvinvointia ja motivaatiota, ja autonomian, osaamisen sekä yhteenkuuluvuuden kokemukset tukevat motivaatiota.

## Työn rakenteet ja kehittämistarpeet
Korhosen ja Laitisen (2026) tulosten mukaan johtamistyyli koettiin toimivaksi, mutta kehittämistarpeet kohdistuivat työn rakenteisiin. Työnjako, tiedonkulku ja yhteiset toimintatavat nousivat keskeisiksi työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi. Kehittämistyössä tunnistettiin ratkaisuja, kuten:
* Selkeä työn organisointi
* Toimiva viestintä
* Säännölliset palautekäytännöt

Selkeät rakenteet toimivat työn voimavaroina, jotka tukevat työn hallintaa ja vähentävät kuormitusta. Epäselvät vastuut voivat sen sijaan näkyä päällekkäisenä työnä tai epävarmuutena työnjaosta.

## Johtopäätökset
Työhyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla, vaan se syntyy työyhteisössä. Esihenkilö voi edistää työmotivaatiota ja työhyvinvointia mahdollistamalla osallistumisen, varmistamalla yhteiset toimintatavat, huolehtimalla avoimesta viestinnästä sekä olemalla läsnä ja helposti lähestyttävä. Pienilläkin muutoksilla johtamiskäytännöissä voidaan vahvistaa työhyvinvointia merkittävästi ilman lisäresursseja.

## Kirjoittajat
* **Miia Korhonen**, sairaanhoitaja (ylempi AMK) -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Sari Laitinen**, sosionomi (ylempi AMK) -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Bakker, A. B. & Demerouti, E. 2007. The Job Demands–Resources model: State of the art. Journal of Managerial Psychology 22 (3), 309–328.
* Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist 55 (1), 68–78.
* Edmondson, A. C. 1999. Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly 44 (2), 350–383.
* Graen, G. B. & Uhl-Bien, M. 1995. Relationship-based approach to leadership: Development of leader–member exchange (LMX) theory of leadership over 25 years: Applying a multi-level multi-domain perspective. The Leadership Quarterly 6 (2), 219–247.
* Inceoglu, I., Thomas, G., Chu, C., Plans, D., & Gerbasi, A. 2018. Leadership behavior and employee well-being: An integrated review and a future research agenda. The Leadership Quarterly 29 (1), 179–202.
* Korhonen, M. & Laitinen, S. 2026. Esihenkilön johtamistyylin yhteys työmotivaatioon ja työhyvinvointiin. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
* Manka, M.-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
* Tevameri, T. 2021. Katsaus sosiaali- ja terveysalan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:2.