# Työn ja opiskelun uusi aikakausi: Muutoksen tuulia pohtimassa - Savonia-AMK

> DHBW Karlsruhen kansainvälisyysviikolla 5.-9.5.25 pohdittiin työn ja opiskelun muutosta ja tulevaisuutta.

## Kansainvälinen näkökulma muutokseen
Mitä on työ ja opiskelu, kun maailma globalisoituu ja digitalisoituu entisestään? Tämä pohditutti Duale Hochschule Baden-Württembergin (DHBW Karlsruhe), EU4DUAL-kumppanin, järjestämällä kansainvälisyysviikolla 5.5.-9.5.2025, johon osallistui ammattikorkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstöä eri puolilta Eurooppaa. Keskeisimpinä teemoina esiin nousivat tekoälyn kasvava rooli, sekä työelämän, oppimisen ja opettajuuden haasteet ja muutostarpeet.

## Tekoälyn rooli ja inhimillisyyden merkitys
Generatiivinen tekoäly, kuten ChatGPT, arkipäiväistyy vauhdilla ja on kaikkien ulottuvilla. Sovellusten nopeus vaikkapa yksinkertaisen markkinointivideon, kuvien tai käännösten luonnissa on kiehtovaa seurattavaa, ja tuntuu helposti lähes taikuudelta. Taikuuden vaarana on kuitenkin nähdä maailma – ainakin toistaiseksi – varsin rajoittuneen ja siloitellun kuvaston kautta, joka helposti turruttaa katsojan. Persoonan ja inhimillisyyden välittyminen, rosoisestikin, niin kuvan kuin tekstin kautta on se, mikä erottuu ja edelleen vetää huomion puoleensa ärsyketulvassa.

Tekoälyllä tulee olemaan jatkossa tärkeä rooli tehokkuuden lisäämisessä, erilaisissa rutiinitehtävissä. Pelko siitä, että tekoäly olisi joskus älykkäämpi kuin ihminen tai korvaisi ihmisten välisen yhteyden, näyttäytyi keskusteluissa kuitenkin tarpeettomana. Tekoälyn käytön ja hyvien kehotetaitojen hallinta (promptaus) nähtiin välttämättömänä tulevaisuustaitona niin työssä kuin opiskelussa, esimerkiksi palvelujen ja viestinnän räätälöinnissä, simuloinneissa, elämyksellisyyden tuottamisessa, tiedon louhinnassa ja data-analytiikassa.

## Työelämän houkuttelevuus ja johtaminen
Saksassa on jo nyt kova kilpailu työelämän osaajista ja opiskelijoista. Julia Matheis Daimlerin henkilöstöhallinnosta korosti, että työnantajan on oltava aktiivinen ja houkutteleva tavoittaakseen parhaat työnhakijat. Hakuvaiheessa onnistuminen ei yksin riitä, vaan pitovoimaan on panostettava entistä enemmän. Keskeisiksi tekijöiksi ovat nousseet työelämän ja muun elämän tasapainottaminen erilaisin keinoin sekä työn yhteisöllisyys. Daimlerilla sitouttamisessa huomioidaan koko perhe, ja myös tiimityöskentelyyn perustuvassa tuotantolinjatyössä tiimien on oltava kuin hyvin toimivia perheitä. Vahvan ammattiosaamisen lisäksi Daimler haluaa työntekijöitä, jotka ajattelevat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja joilla on hyvät ihmissuhdetaidot.

Koska osaajia ei enää löydy lähialueelta, haetaan niitä myös kauempaa. DHBW on kehittänyt digitaalisen työnhakualustan (IPSI) kansainvälisten opiskelijoiden, tulevaisuuden osaajien, tavoittamiseksi. Se on saatavilla kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille, ja mukana olevat yritykset ovat DHBW:n pitkäaikaisia, saksalaisia yhteistyökumppaneita.

Johtamisen konsultti Vanessa Jobst-Jürgens (meHRsalz) korosti, että työelämän kehittämisen lähtökohtana on nykyään se, miten työntekijä voi kokea työnsä itselleen mielekkääksi ja miten hän voi kontrolloida itse omaa työtään, eikä se miten työstä tehdään tuottavampaa ja tehokkaampaa. Työn johtamisen tapa nousee tärkeäksi: hyvä johtaja ei ole virheetön, vaan hän voi näyttää tunteitaan ja häneen voi samaistua ja kiintyä. Työelämä, työyhteisö, ja työ on siis ihmistä varten, eikä päinvastoin.

## Koulutuksen muutos ja opettajuus
Koulutuksen maailma käy läpi isoa muutosta. Tiedon määrä on ylenpalttista, ja keskittymiskyky monimediaisessa arjessa näyttää heikkenevän. Uutena ilmiönä tunnistetaan, että vaikka oppimistulokset näyttäisivät esim. analytiikan perusteella nousevan, osaamisen taso näyttäisi silti laskevan. Visuaaliset oppimismateriaalit ja työskentelytavat ovat enemmän uuden sukupolven oppijoiden mieleen kuin tekstipohjaiset.

Opettaminen on muuntumassa fasilitoimiseen ja mentorointiin, ja opettajan on päivitettävä osaamistaan ja mukautettava opetus- ja ohjaustapojaan muuttuviin olosuhteisiin. Kehitystrendinä nähtiin, että tekoälyn integrointi oppimisprosessiin tulee lisääntymään, ja myös lisätyn ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen kasvaa. Uusien välineiden käyttö tuo ’taikaa’ – se houkuttelee ja motivoi opiskelemaan.

Opettaminen ei ole enää tiedon välittämistä, vaan se on joustavia, personoituja oppimispolkuja, joita toteutetaan yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kesken. Digitalisaatio ei ole vain välineitä ja niiden käytön oppimista, vaan ymmärrystä ja ajattelutapa. Kaiken keskiössä, kaikista muutoksista huolimatta, säilyy lopulta kuitenkin ihmiset ja ihmisten välinen vuorovaikutus.

***

*Kirjoittaja: Irene Hyrkstedt, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu*