# Valmentava johtamismalli esihenkilötyössä - Savonia-AMK

> Valmentavassa johtajuudessa korostuu tavoitteellisuus, osallistava tapa toimia ja toisten arvostaminen.

## Esihenkilötyön muutos
Suomalaisilla työpaikoilla asiantuntijatehtävien yleistyminen on muuttanut esihenkilötyön perustaa. Pelkkä substanssiosaaminen ei enää riitä menestymiseen, vaan arvostus ansaitaan ihmisten johtamiseen liittyvällä kyvykkyydellä. Esihenkilöistä on tullut johdettaviensa ajattelun kehittäjiä ja potentiaalin valjastajia – valmentavia esihenkilöitä. Valmennuksesta on muodostumassa keskeinen lähestymistapa työntekijöiden oppimisen ja suorituskyvyn tukemiseksi nopeatempoisessa toimintaympäristössä.

## Valmentavan johtamisen ydin
Valmentavassa johtajuudessa korostuvat tavoitteellisuus, osallistava toimintatapa ja toisten arvostaminen. Se on yhdessä tekemistä, joka perustuu kunnioitukseen ja luottamuksen ilmapiiriin. Keskiössä on yksilö ja hänen potentiaalinsa.

Valmentavan johtamisen kuusi ydintaitoa ovat:
* Kuunteleminen
* Kysyminen
* Kiinnostuminen
* Haastaminen
* Potentiaalin vaaliminen
* Innostaminen

## Valmentava ote käytännössä
Valmentava johtaminen auttaa motivoimaan uusia sukupolvia ja edistää kannustavaa palautteenantoa sekä vuorovaikutusta. Kun esihenkilö nostaa esiin yksilöiden voimavarat, tiimin yhteisöllisyyden tunne vahvistuu.

Onnistuminen vaatii esihenkilöltä:
* **Tuntemusta:** Omien työntekijöiden tavoitteiden ja työvireen ymmärtämistä.
* **Esimerkillä johtamista:** Positiivisuutta, innostamista ja aitoa kiinnostusta.
* **Sparrausta:** Palautteen antamista ja haastamista ajattelemaan itse sen sijaan, että antaisi aina suoria vastauksia.
* **Aikaa:** Valmentavaksi esihenkilöksi kehittyminen on jatkuva prosessi, jossa jokaisen on löydettävä oma tyylinsä.

## Tutkimustulokset ja kehityskohteet
Satu Rissasen (2023) YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin valmentavan johtamismallin toteutumista kohdeorganisaatiossa. Tulokset osoittivat, että:
* Perusajatukset, kiinnostus ja kuunteleminen ovat hyvällä tasolla.
* Kysymisessä ja haastamisessa on vielä parantamisen varaa.
* Esihenkilöt toivovat enemmän keskustelua ja muistuttelua johtamisen teemoista.
* Ajanhallinta on kriittinen tekijä: tehokas ajankäyttö mahdollistaa valmentavalle johtamiselle tarvittavan ajan.

Kehittämisen tueksi suositellaan vertaisoppimista, kuten esihenkilöpäiviä, sekä avointa informointia, mikäli organisaation johtamistapaa muutetaan.

## Lähteet
* Kankainen, S. 2020. Miksi valmentava johtaminen kannattaa? Helsingin Yliopisto. Verkkojulkaisu blogi.
* Laaksonen, Hannele & Ollila, Seija 2022. Henkilöstöjohtamisen moninaisuus, ajateltua, koettua, tutkittua. Helsinki: Oppian.
* Matsuo, Makoto 2017. How does managerial coaching affect individual learning? The mediating roles of team and individual reflexivity. Personnel Review 47 (1), 118-132.
* Pasanen, Katja 2021. Mielen Pelikirja: valmentava johtaminen urheilusta bisnekseen. Tallinna: Value Books.
* Rissanen, Satu 2023. Valmentava johtajuus osana esihenkilötyötä – kehitysehdotukset Ropo Capital Oy:lle. Opinnäytetyö, Tradenomi YAMK.
* Ristikangas, Marjo-Riitta & Grünbaum, Leni 2014. Valmentava esimies: onnistumista palvelevat positiot. Helsinki: Talentum.

## Kirjoittajat
* Satu Rissanen, tradenomi, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School