# Valosaaste uhkaa luonnon monimuotoisuutta – voiko pimeän matkailu olla Suomen matkailun uusi valttikortti?

> Pimeän suojelu avaa uusia kestävän matkailun liiketoimintamahdollisuuksia.

## Valosaasteen kasvu ja vaikutukset luontoon
Tiesitkö, että pimeys on hupeneva luonnonvara Suomessa? Yleisten mielikuvien vastaisesti maamme on yksi Euroopan valoisimmista paikoista, jossa jopa noin 80 prosenttia väestöstä altistuu valosaasteelle (Falchi ym. 2016). Satelliittidatan perusteella valosaasteen eli haitallisen keinovalon määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana jopa kaksinkertaistunut useilla suomalaispaikkakunnilla (Lorenz 2026).

Ilmiö pätee myös globaalisti. Noin kahden prosentin vuosivauhdilla kasvavan valosaasteen (Eklöf 2021) takia yhä useampi maailman ihmisistä elää alueilla, joilla ei voi enää paljain silmin erottaa Linnunrataa yötaivaalta.

## Vaikutukset ekosysteemeihin ja pölyttäjiin
Arvion mukaan maapallon selkärankaisista eläimistä noin kolmannes ja selkärangattomista yli 60 prosenttia on yö- tai hämäräaktiivisia (Pohjanpalo 2020). Yövuorolaisia ovat esimerkiksi monet perhos- ja kovakuoriaislajit, joiden pölytystyötä keinovalo häiritsee. Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen (Knop ym. 2017) mukaan valaistuiden alueiden keltaohdakkeilla kävi jopa yli 60 prosenttia vähemmän pölyttäjiä kuin pimeillä alueilla, mikä vähensi suoraan kasvien siementen määrää.

Keinovalon, erityisesti sinistä ja ultraviolettia valoa sisältävien elohopealamppujen, on arvioitu tappavan Saksassa jopa kolme miljoonaa hyönteistä yhden kaupungin alueella yhdessä yössä (Lyytimäki & Rinne 2013). Valosaaste linkittyy siten suoraan hyönteiskatoon, joka uhkaa sekä luonnon monimuotoisuutta että globaalia ruokaturvaa.

## Sääntely ja tilanne Suomessa
Euroopan Unionissa ei ole vielä sitovaa yhtenäistä erillislainsäädäntöä valosaasteen rajoittamiseksi, mutta paine direktiiville kasvaa. Ranska on edelläkävijä, jossa liikerakennusten ja julkisivujen valot on määrätty sammutettavaksi keskiyön jälkeen. Tanskassa katuvalojen värilämpötilan yläraja on 3 000 kelviniä (Piri-Lahti 2024).

Suomessa valosaasteen huomioiminen on kuntien vastuulla. Velvoittavan lainsäädännön puuttuessa monet kunnat toteuttavat valaistussuunnitteluaan kustannus edellä, mikä tarkoittaa usein kylmien 4 000 kelvinin lamppujen käyttöä.

## Pimeys matkailun resurssina
Globaalisti kasvava pimeysmatkailu houkuttelee matkustajia alueille, joilla tähtitaivas on vielä nähtävissä. Suomelle tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa pimeys on nähtävä resurssina, jonka ympärille voidaan rakentaa kestävän matkailun elämyspalveluita, kuten tähtienkatselua. Suomella on mahdollisuus profiloitua yötaivaan suojelijana, joka tarjoaa urbaaneista metropoleista saapuville matkailijoille aitoa, koskematonta pimeyttä.

## Miten voit vähentää valosaastetta?
*   **Suuntaa valot oikein:** Varmista, että ulkovalot osoittavat vain tarpeelliseen kohteeseen, kuten kulkuväylille, jolloin taivaalle heijastuvan hajavalon määrä vähenee.
*   **Valitse sopiva värilämpötila:** Käytä valaistuksessa ainoastaan lämpimiä ja kellertäviä valonsävyjä, jotka ovat alle 3 000 kelviniä. Vältä ympäristön kannalta haitallisia kirkkaita, sinisävyisiä led-valoja.
*   **Käytä liiketunnistimia ja ajastimia:** Valaistus kannattaa pitää päällä vain silloin, kun sitä todella tarvitaan. Liiketunnistimet lisäävät myös turvallisuuden tunnetta.

***

*Joona Paakkanen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu*

## Lähteet
*   Eklöf, J. 2022. Maailma ilman pimeää. Helsinki: Atena kustannus.
*   Falchi, F. ym. 2016. The new world atlas of artificial night sky brightness. Science Advances, 2(6), e1600377.
*   Knop, E. ym. 2017. Artificial light at night as a new threat to pollination. Nature, 548(7666), 206–209.
*   Lorenz, D. J. 2026. Light Pollution Atlas.
*   Lyytimäki, J. & Rinne, J. 2013. Valon varjopuolet – Valosaaste ympäristöongelmana. Helsinki: Gaudeamus.
*   Piri-Lahti, M. 2024. Tanska hyggeilee katuvaloillakin, mutta Suomen kaupungit ledittävät ”halvalla ja tehokkaasti.”
*   Pohjanpalo, V. 2020. Kiiltomato on hyvä mallilaji, kun biologit tutkivat valosaasteen vaikutuksia.