# Varhaisen tuen merkitys ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyssä - oivalluksia avopalveluiden asiakkaiden kokemuksista - Savonia-AMK

> Ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminen edellyttää haasteiden varhaista tunnistamista, tuen saamista, luottamuksellista ja pitkäjänteistä asiakassuhdetta…

## Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ilmiö
Ylisukupolvinen huono-osaisuus on kasvava ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikka suurin osa huono-osaisissa perheissä lapsuutensa viettäneistä pärjää myöhemmin elämässään hyvin, huono-osaisuuden on todettu siirtyvän vanhemmilta lapsille ja sukupolvelta toiselle. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 20 000 lasta ja nuorta, jotka elävät ylisukupolvisen huono-osaisuuden vaikutusten alla, ja ilmiö koskettaa noin 10 000 perhettä.

Huono-osaisuus on ilmiö, jossa sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset haasteet siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sosiaalialalla ilmiö on tunnistettu, mutta koska käsite ei ole vakiintunut osaksi arkista asiakastyötä, se saattaa jäädä vähälle huomiolle, vaikka sen vaikutukset näkyvät asiakkaan elämässä sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa.

## Asiakkaiden kokemukset ja varhaisen tuen merkitys
Opinnäytetyössä selvitettiin avopalveluiden asiakkaiden kokemuksia ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Prosessin aikana vahvistui varhaisen tuen merkitys ilmiön ehkäisemisessä. Asiakkaiden mukaan huono-osaisuuden merkit olivat nähtävissä jo varhaisessa elämänvaiheessa. Tuen tarve oli ollut olemassa jo lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta apua ei ollut saatavilla tai se oli jäänyt puutteelliseksi.

Huono-osaisuus muodostuu useista kasaantuvista riskitekijöistä. Asiakkaiden kertomuksissa lapsuuden kasvuympäristöön liittyi:
* Turvattomuutta
* Päihteiden käyttöä
* Mielenterveyden haasteita
* Väkivaltaa
* Ylisukupolvisia ongelmia

## Kohtaaminen ja palvelujärjestelmän haasteet
Opinnäytetyössä korostui kohtaamisen merkitys ja ammattilaisen rohkeus tarttua vaikeisiin asioihin. Asiakkaiden mukaan ongelmat olivat nähtävissä jo lapsuudessa, mutta niihin ei puututtu, tai asioita ei uskallettu ottaa puheeksi suoraan. Moni toivoi, että lastensuojelu olisi puuttunut kodin olosuhteisiin aiemmin.

Lisäksi palvelujärjestelmän pirstaleisuus nousi esteeksi: vaikka tukea olisi tarvittu, asiakkaat eivät tienneet, mistä sitä olisi voinut hakea.

## Johtopäätökset
Ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminen edellyttää:
* Haasteiden varhaista tunnistamista
* Tuen saamista
* Luottamuksellista ja pitkäjänteistä asiakassuhdetta
* Selkeää palvelujärjestelmää, joka tukee ihmisiä kokonaisvaltaisesti ja painottuu varhaiseen tukeen

**Kirjoittaja:**
Satu Kullaa, varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Eskelinen, N., Erola, J., Karhula, A., Ruggera, L. & Sirniö, O. Eriarvoisuuden periytyminen. Teoksessa Mattila, M. (toim.) 2020. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. 127–155. Helsinki: Kalevi Sorsa-säätiö.
* Kallio, J. & Hakovirta, M. (toim.) 2020. Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino.
* Morottaja, M. 2022. Vaikket suojellut minua kaikelta. Kertomuksia rikotusta lapsuudesta. Helsinki: Like Kustannus.
* Nousiainen, K., Petrelius, P. & Yliruka, L. 2016. Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen lastensuojelussa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa. Työpaperi 20/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.