# Vastuullinen ja läpinäkyvä ruokaketju tutuksi kaikille

> Ruoan reitti pellolta pöytään on monelle epäselvä. Safkan jäljillä -hanke vahvistaa ruokatuotannon tuntemusta.

## Ruokajärjestelmän tuntemuksen tarve
Ruoan reitti pellolta pöytään on monelle lapselle ja nuorelle epäselvä. Paikallisten elintarvikkeiden puhtaus, turvallisuus ja eettisyys tulevat usein yllätyksenä myös aikuisille. Ruokajärjestelmän ja -kulttuurin tuntemuksen vahvistaminen on välttämätöntä, jotta lähiruoan arvostus lisääntyisi, kestävien ruokavalintojen tekeminen helpottuisi ja maatalouskäytännöt tulisivat kuluttajille tutummiksi.

Suomalaisessa keskustelussa korostuvat usein huolipuheet ja ympäristökuormitus, vaikka ruokaketju toimii vastuullisesti monella tasolla. Elintarvikesektori on merkittävä työllistäjä – vuonna 2023 se työllisti 320 000 henkilöä, joista 66 000 työskenteli maataloudessa. Alan houkuttelevuuden lisääminen on kriittistä huoltovarmuuden turvaamiseksi.

## Vastuullisuus ja läpinäkyvyys ruokaketjussa
Ruokaketjun vastuullisuus kattaa ympäristön, eläinten hyvinvoinnin, ravitsemuksen, työhyvinvoinnin, taloudellisen vastuun, tuoteturvallisuuden ja paikallisuuden. Alan ammattilaiset kehittävät jatkuvasti toimintatapoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi, esimerkiksi investoimalla biokaasulaitoksiin, vähentämällä torjunta-aineiden käyttöä ja optimoimalla pakkausmateriaaleja sekä jätevirtoja.

Lähiruoka edistää alueellista taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lyhyet jakeluketjut ja tiivis yhteistyö tuottajien ja kuluttajien välillä lisäävät ruoantuotannon läpinäkyvyyttä. Suomessa maatalousyrittäjät ovat korkeasti koulutettuja: 97 prosentilla on ammatillinen koulutus, ja he päivittävät osaamistaan aktiivisesti työpajoissa ja koulutuksissa.

## Eläinten hyvinvointi
Eläinten hyvinvointi on kotieläintuotannon perusedellytys. Suomessa 97 prosenttia maidosta, naudanlihasta ja sianlihasta tuotetaan vapaaehtoiseen hyvinvointijärjestelmään sitoutuneilla tiloilla. Vuonna 2023 merkittävä osa nauta-, sika- ja siipikarjatiloista sai hyvinvointikorvausta. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut uusi eläinten hyvinvointilaki kieltää muun muassa uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen sekä tiukentaa jaloitteluvaatimuksia.

Luonnonvarakeskuksen vision mukaan tulevaisuuden eläintuotanto on kiertotalouteen perustuvaa, ilmasto- ja ympäristökestävää sekä eläinten hyvinvoinnin kattavasti huomioivaa.

## Safkan jäljillä -hanke
Safkan jäljillä -hanke vahvistaa ala- ja yläkouluikäisten ruokatuotannon tuntemusta ja lisää tietoisuutta ruoan alkuperästä. Hankkeen tavoitteena on tarjota todennettua tietoa maatalouden roolista arkipäivässä.

*   **Toimenpiteet:** Oppimateriaalien tuottaminen, opintoretket ja virtuaaliset maatilaympäristöt.
*   **Toteutusaika:** 1.10.2024–30.9.2026.
*   **Toteuttajat:** Savonia-ammattikorkeakoulu (hallinnoija), Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Brahe.
*   **Rahoittaja:** Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta.

## Lähteet
*   Laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023.
*   Luonnonvarakeskus 2020a. Tilan hoidosta vastaavan henkilön ammatillinen koulutus.
*   Luonnonvarakeskus 2020b. Tilan hoidosta vastaavan henkilön maatalous- tai puutarha-alan koulutus.
*   Maa- ja metsätalousministeriö 2021. Lähiruokaa – totta kai!
*   Mehtiö ym. 2023. Luken visio suomalaisesta eläintuotannosta ja sen tutkimuksesta vuoteen 2040.
*   Ruokatieto 2023. Vastuullista toimintaa koko ruokaketjussa.
*   Ruokatieto 2024a. 10 syytä valita suomalaista ruokaa.
*   Ruokatieto 2024b. Tietohaarukka. Koostetut herkut 2024.
*   Ruokavirasto 2024. Eläinten hyvinvointikorvaus.