# Vatuloinnin aika on ohi – ilmastonmuutos haastaa elämäntapamme

> Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on keskeinen osa ilmastotoimia ja merkittävässä roolissa kansainvälisessä yhteistyössä.

## Ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset
Kesän 2025 aikana on tullut selväksi, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen on välttämätöntä. Suomessa ennätyspitkä hellejakso kuormitti terveydenhuoltoa, ja Saimaan vedenpinnan lasku on haitannut vesiliikennettä ja kalastusta. Muualla Euroopassa on koettu vesipulaa, hirmuhelteitä ja tuhoisia metsäpaloja.

Eurooppa lämpenee maailman nopeimmin, ja vuosi 2024 oli mittaushistorian kuumin. Lämpeneminen aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia, kuivuusjaksoja ja myrskyjä, jotka johtavat satomenetyksiin, ruokapulaan ja terveysriskeihin.

## Fossiilitaloudesta luopuminen
Ilmastonmuutoksen perussyy on ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä on välttämätöntä, mutta irtautuminen fossiilitaloudesta on tapahtunut liian hitaasti. Ilmaston lämpeneminen on yksi maailman suurimmista kriiseistä.

## Sopeutumisen merkitys ja taloudelliset hyödyt
Koska hillintätoimet ovat olleet riittämättömiä, yhteiskunnan on sopeuduttava ilmastoriskeihin. Sopeutuminen tarkoittaa elinympäristöjen kehittämistä kestävämmiksi kuumuutta ja sään ääri-ilmiöitä vastaan.

Ennakoiva sopeutuminen on myös taloudellisesti järkevää. Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan ennakoiva sopeutuminen voi säästää Suomelle 5–8 miljardia euroa vuoteen 2070 mennessä verrattuna reaktiiviseen toimintaan.

## Ilmastoriskien hallinta ja siirtymäriskit
Ilmastoriskien hallinta on konkreettista työtä, jossa arvioidaan rakennetun ympäristön altistumista ja haavoittuvimpien ihmisryhmien turvallisuutta. Hillintätoimien yhteydessä syntyy myös niin sanottuja siirtymäriskejä:
*   Energiamurroksen taloudelliset ja teknologiset muutokset.
*   Ilmastopolitiikan synnyttämät sosiaaliset ongelmat.
*   Poliittiset ja geopoliittiset jännitteet, jotka voivat lisätä hybridi- ja informaatiovaikuttamisen riskejä.

## Ilmastoturvallisuus osana yhteiskunnan resilienssiä
Ilmastonmuutos on WHO:n arvion mukaan 2000-luvun suurin uhka ihmisyydelle. Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on integroitu osaksi ilmastolakia ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Tavoitteena on parantaa yhteiskunnan kykyä sietää monikriisiaikaa, jossa useat kriisit kytkeytyvät toisiinsa.

## Kansainvälinen yhteistyö
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on noussut keskeiseksi teemaksi kansainvälisissä järjestöissä:
*   **EU:** Päivittää sopeutumislainsäädäntöään ja kytkee sen tiiviimmin turvallisuuspolitiikkaan ja resilienssiin.
*   **YK:** UNDRR ja WMO edistävät katastrofivalmiutta ja ennakkovaroitusjärjestelmiä, joissa Suomi on maailman huippua.
*   **Nato:** Tunnustaa ilmastonmuutoksen "uhkien moninkertaistajaksi", joka voi toimia konfliktien katalysaattorina. Nato integroi ilmastoturvallisuuden strategiseen suunnitteluunsa.

Maailman talousfoorumin globaali riskiraportti nostaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon riskeiksi, joilla on merkittävin negatiivinen vaikutus kansainväliseen talouskasvuun ja luonnonvaroihin.

***

*Kirjoittaja: Jyri Wuorisalo, EU:n ilmastolähettiläs ja TKI-asiantuntija, Kestävä yhteiskunta -tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu.*