# Vieraslajikasvien vaikutus maarakentamiseen jätehuoltoyhtiöiden, kunnan viranomaisten ja urakoitsijoiden näkökulmasta - Savonia-AMK

> BioBoost-hankkeessa toteutettiin kolme erilaista vieraslajikasveihin liittyvää kyselyä alkuvuodesta 2025.

## Tausta ja tavoitteet
BioBoost-hankkeessa toteutettiin alkuvuodesta 2025 kolme kyselyä, joiden tarkoituksena oli kartoittaa vieraslajikasvien vaikutuksia maarakentamisessa. Hankkeen ja yhteistyöyritys Savon Kuljetuksen välisissä keskusteluissa oli noussut esille haaste, joka liittyy vastaanotettavien maa-ainesten sisältämiin vieraslajikasvien siemeniin ja lisääntymiskykyisiin kasvinosiin. Erityisesti maa-ainespaikkojen maisemointi vaikeutuu, jos alueelle tuotava maa-aines on vieraslajien vuoksi soveltumatonta.

Kyselyiden tavoitteena oli kerätä tietoa nykyisistä toimintatavoista ja kehitystarpeista. Hankkeessa toteutettiin valtakunnallinen kysely jätehuoltoyhtiöille sekä Pohjois-Savon alueella erilliset kyselyt kuntien viranomaisille ja maarakennusurakoitsijoille.

## Jätehuoltoyhtiöiden näkökulma
Kyselyyn vastasi 12 jätehuoltoyhtiötä 33:sta.
* **Vastaanotto:** Pääasiassa yhtiöt ottavat vastaan vieraslajikasveja sisältävää maata, mutta ympäristöluvat voivat joissain tapauksissa rajoittaa tätä.
* **Määrät:** Vuosittaiset vastaanotetut määrät vaihtelevat 0–2000 tonnin välillä, tyypillisesti 50–500 tonnia.
* **Käsittely:** Maa-aineksia ei yleensä käsitellä siten, että kasvinosat poistettaisiin uudelleenkäyttöä varten. Ne ohjataan loppusijoitukseen, jätetäyttöön tai haudataan syvälle puhtaiden maiden alle. Hyödyntämiskohteita ovat muun muassa käsittelykenttien rakenteet ja kaatopaikan kunnossapito.
* **Haasteet:** Suurimpina haasteina pidetään selkeän ohjeistuksen puutetta, tiedon puutetta sekä vieraslajien leviämisen estämistä kuljetuksessa ja käsittelyssä.

## Kunnan viranomaisten näkökulma
Pohjois-Savon alueen kyselyyn vastasi 10 kunnan viranomaista.
* **Yleisyys:** 40 % vastaajista piti vieraslajeja yleisinä maarakentamiskohteissa, 50 % melko yleisinä.
* **Muutos:** Viimeisen 20 vuoden aikana erityisesti jättipalsamit ja lupiinit ovat yleistyneet ja esiintymät kasvaneet.
* **Sopimukset:** 22 % vastaajista kertoi, ettei vieraslajeja huomioida urakkasopimuksissa, 44 % huomioi ne ja 33 % ei osannut sanoa.
* **Tarpeet:** 89 % näki tarvetta perehdytykselle ja 100 % koki tarvetta valtakunnallisille, yhtenäisille toimenpideohjeille.

## Urakoitsijoiden näkökulma
Pohjois-Savon alueen kyselyyn vastasi 14 yrityksen edustajaa.
* **Tunnistaminen:** 64 % koki osaamisensa vieraslajien tunnistamisessa hyväksi tai melko hyväksi, 36 % melko huonoksi.
* **Käsittely:** Vieraslajimaita ei yleensä käsitellä urakkakohteessa. Vain osa urakoitsijoista erottelee maita tai pakkaa kasveja jätesäkkeihin.
* **Sopimukset:** 58 % urakoitsijoista totesi, ettei vieraslajeja huomioida urakkasopimuksissa.
* **Haasteet:** Torjuntatoimien puuttuminen sopimuksista tekee toiminnasta urakoitsijalle riskialtista. Urakoitsijat toivovat torjunnan sisällyttämistä urakkasopimuksiin tilaajan erilliskorvaamana riskinä. Myös urakoitsijat (64 % perehdytyksestä, 77 % ohjeistuksesta) näkevät tarvetta lisäkoulutukselle ja yhtenäisille ohjeille.

## Hankkeen rahoitus ja ohjeistus
BioBoost-hanke on EU:n osarahoittama (Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, JTF), ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon liitto.

Tammikuussa 2025 julkaistiin Sitowisen laatima ja Kainuun ELY-keskuksen hyväksymä ohjeistus: [Haitallisia vieraslajikasveja sisältävä kasvi ja maa-ainesjäte – Ohje käsittelyyn ympäristöluvanvaraisilla vastaanottopaikoilla](https://www.sitowise.com/sites/default/files/2025-02/Vieraslajikasvij%C3%A4tteen vastaanotto-ohje liitteineen 31.1.2025.pdf).

***

**Kirjoittajat:**
* Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
* Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu